www-somalia.com

Kitaaba I: Dhaala Madaa

Seera: Boqonnaa 1 - Guyyaa Adun Itti Dhaamte

Aduun waadaa turte. Deeqaan, umuriin ishee sagal, kana akka maqaa ishee beekti turte. Waadaa hoo'aa lafa onnee mooraa isaanii irraa, waadaa qocaawwan hanga eegeen irraa citutti ari'uu, waadaa addunyaan bal'oo fi iftuu akka ta'eefi kan ishee akka taate ture.

Ganama kana garuu, waadaan sun miira addaati qaba ture. Caala ulfaataa fi caala barbaachisaa ture. Aduun isheef qofa akka baatu fakkaata turte. Haati ishee, Aaminaan, kukkuun osoo hin iyyin dura ishee kaasifte, harki ishee yeroo kaan caala lallaafaa, sagaleen ishees luufee gadi aanaa fi mi'aawaa ture. Bishaan ittiin dhiqattu qoraan funyoorraa fooca'een bishaan addaati ture, aadaa awwaara kalee qofa osoo hin taane, ijoollummaa ishee guutuu kan haqu fakkaatu ture.

Guntiino haaraa itti uffifame, huccuu burtukaana'aa fi warqee ifu kan umurii ishee caala guddaa fakkaatu yeroo gogaa ishee tuqu. Garba ishee irratti xiqqoo ishee hoqqose, rigati gaarii fi barbaachisaa ture.

"Hardha dubartii taata, Deeqaa tiyya," jette Aaminaan yaa'a sagalee gadi aanaatin, iji ishee ifa nama ajaa'ibsiisuu fi jabaatin kan ifuuf kan Deeqaan akka boona qulqulluutti fudhatte. "Hardha guyyaa ayyaanaati."

Ayyaana. Jechi sun afaan ishee irratti akka dammaa fi timiraa ture. Hiikaan isaa fudhatamuu ture. Hiikaan isaa intala gaarii ta'uu ishee ture. Of sirreessite, laphee ishee fuutee, haadha ishee duubaan moora keessa seente, akka mootittii xiqqoo gonfoo aduu irraa ergifatteetti. Dubartoonni mooraa kaan walitti qabamaniiru, sagaleen isaanii akka laga faaruu ture. Rifeensa ishee, uffata ishee haaraa, qubaan tuqani, seeqni isaanii bal'aa fi ifaa ture. Deeqaan golee mooraa keessatti, akkoo ishee, dubartii fuulli ishee kaaritaa quruxaa qorqodaa ta'e, distii danfaa jiru to'attu argite.

Obboleettii ishee xiqqoo, Aashaa umuriin ishee saddeet, balbala duuba luuqeessaa jirtu, quba guddaa afaan keessaa qabdu, iji ishee ajaa'ibsiifannaa ijoollummaatiin banamee jiru argite. Deeqaan harka mootummaatiin, kan nama guddaatiin itti qooqsine.

Boonni sun hanga godoo akkoo ishee geessutti ishee baadhe. Garuu yeroo gola seentu, aduun dhabamte.

Qilleensi achi keessaa cufamaa fi nama hudhu ture, golgaa ixaana gubatu irraa tolfame, baala danfaa, fi waan biraa... waan qaraa fi qorraa, akka dhagaa boolla gadi fagoo keessaa. Fuulli haadha ishee fi haboowwan ishee kan seequ duuba seenan, garuu seeqni sun ija isaanii hin geenye. Maaskii turan, fuulli isaanii hojii qulqulluu fi jabaaf qophaa'e ture.

Gidduu godoo keessatti, Guddaan dulloomte, dubartii dhaqna qabduu, teesse. Fuulli ishee kan akkoo ishee caala qorqodaa ture, garuu lallaafina tokkollee hin qabu ture, aangoo guddaa fi hin sochoone qofa malee. Cinaa isheetti, firaasha xiqqoo moofa'e irra, huccuu marameetu jira. Keessaa waa calaqise.

Dhandhamni dammaa ayyaanichaa afaan Deeqaa keessatti daaraa ta'e. Sodaan qorraan dugda ishee irra kore. Kun ayyaana hin turre. Waan biraati ture.

"Aayyoo?" jette yaa'a sagalee gadi aanaatin, gara duuba galagalee, garuu harki haadha ishee, daqiiqaa muraasa dura lallaafaa ture, amma garba ishee irratti jabaate. Dubartoonni kaan dhihaatan, qaamni isaanii dallaa lallaafaa hin baqatamne uume.

"Qulqullummaa keetiifi, ilma tiyya," jette akkoon ishee, sagaleen ishee kan dur sheekoo hiikuu diirrisaa osoo hin taane, luufee sagalee aadaa fiigee hin qabne ture. "Si qulqulleessuufi. Si kabachiisuufi."

Jechootni sun hiikaa hin qaban. Gaaffileen ishee ooyyee, achiin boodas iyya yeroo firaasha irra ciibsan. Harki ishee umurii guutuu amantee, irree ishee yeroo kufte qabate, amma funyoo qaama ishee xiqqoo miidhamaa jiru lafa irratti hidhe ture. Iyyi ishee jalqabame, kan samii gahuu fi qaraa, garuu sagalee dubartoota ol ka'aa jiruun liqimame, faaruun isaanii dambalii hin dhaabbanne kan sodaa ishee irratti rukutu, liqimsu, haqu ture.

Mataa ishee maroorsite, dabeen ishee firaasha qorraa irratti hoqqose, fi daqiiqaa tokkoof, kan gubatu, balbala argite. Balbalicha keessatti fuulli Aashaati mul'ate, kan dur ajaa'ibsiifannaan osoo hin taane, maaskii rifannoo baqee, iji ishee akka haroo diimaa lamaa ta'ee kan argii isheen hin hubanne, garuu miira ijoollummaa duriitiin akka sarbama ta'e beekte.

Achiin booda Guddaan irra sochoote. Deeqaan calaqqicha ammas argite, billaa xiqqoo qonyee quba ga'eeyyummaa qabuun qabamee jiru. Qaama ishee giddutti tuqaa qorraa waan jiidhaa argite, achiin boodas miidhaa guutuu, kan ija jaamsu, kan bocaas ta'e sagalees hin qabne. Muraa hin turre. Barbadeeffama ture. Aduun samii irraa qofa hin dhabamne; addunyaa guutuu keessaa dhaamte. Addunyaan ishee, qaamni ishee, jirriin ishee guutuun sarara tokkoo adii gubatuu miidhaatiin lamatti tarsa'e.

Yeroo of barte, addunyaa dhahannaa gabgabbii keessa turte. Godoo ishee keessa deebite, bocoonni durii dhirqii tolfame irratti mul'atu akka qoosa hamaa jiruu ishee durii irraa hatamee. Luka ishee kofoo hanga mudhiitti huccuu marameen cimaa walitti hidhame, hidhaa foon ishee irraa tolfame keessatti ishee hidhee. Ibiddis qaama ishee giddutti qabatee, miidhaa gubatu hin dhaabbanne kan onnee ishee wajjin rukkutu ture.

Boodas, hurrii ho'aa keessatti, fuulli haadha ishee argite, iji ishee naasuu akka gantummaa biraatti isheef mul'atuun guutamee. Aaminaan bishaan kennitef, adda ishee haxooftes, yaa'a sagalee gadi aanaatin akka miidhaan sun dabruu, akka isheen goota taate, akka amma guutuu taate itti hasaaste.

Garuu Deeqaan dhugaa beekti turte. Guutuu hin turre. Caccabde turte. Bakka dukkanaa'aa, callisaa aduun dur jirtu keessatti, gaaffii qorraan tokkoo, gaaffii isheen sagalee ol fuutee hin gaafanne, garuu lafee dugdaa keessatti umurii ishee guutuu baattu, guddisuu jalqabe: Maaliif?

Ordaalee: Boqonnaa 1 - Qaaccessa Yakkaa

Kutaa 1.1: Aadaa Caalaa: Yakka Maqaa Dhahuu

Wanti Deeqaa godoo keessatti mudate "aadaa" hin turre. "Sirna ce'umsaa", "bartee", yookaan "duudhaa" hin turre. Jecha giddu galeessaa, beekumsaa akkanaa fayyadamuun soba keessatti hirmaachuu dha. Gocha hamaa qulqulleessuufi kabajaa hin malle kennuufi. Kottamee ifa haa taanu. Jabaa haa taanu.

Wanti Deeqaa mudate miidhaa ijoolleeti.
Weerara qaamaa cimaa meeshaa waraanaatin raawwatame ture.
Gidirfamuu ture.

Gochi kun yaala fayyaatiin "Miidhaa Qaama Saalaa Dubartootaa" (Female Genital Mutilation - FGM) jedhama. Dhaabbanni Fayyaa Addunyaa (WHO) akkanatti ibsa: "gochoota qaama saalaa dubartootaa ala jiran guutumaan yookaan gar-tokkeen irraa muruu, yookaan miidhaa qaama saalaa dubartootaa kaawwan sababa yaala fayyaa hin taanef raawwataman hunda." Afuritti qoodama, kanneen akka konyee kittiruu irraa muruu (Gosa I) irraa hanga boca baqee hamaa, kan infibuleshinii jedhamu, kan kittiruu fi afaan qaama saalaa xiqqoo muruun boodas madaa hodhuu (Gosa III)—gocha Deeqaan fi shamarran Soomaalee baay'een mudatan.

Garuu, jechi yaala fayyaa kun, odoo barbaachisaa ta'ees, gahaa miti. Kaayyoo fi dhugaa siyaasaa gochichaa qabachuu hin danda'u.

FGM'n yakka aangoori. Gocha abaaroo sanyii irratti hundaa'e, kan qaama intalaa yeroo hundaaf jijjiiruuf, jireenya futuree ishee, saalummaa ishee, fi kabajaa hawaasaa ishee to'achuuf qophaa'edha. Sirna abbaa warraati kan fooniif dhiigaan mul'atu. Billaan Guddaan meeshaa aadaa qofa miti; meeshaa sirna hawaasaa fi siyaasaa kan dubartoonni jilbeenfachuun gatii seenuufi ta'edha.

Yeroo mootummaan lammiiwwan ishee weerara irraa eeguu dadhabdu, dagatteetti. Yeroo ijoollee ishee gidiraa irraa eeguu dadhabdu, naamusaan kufteetti. Heera Yeroo Gabaabaa Soomaaliyaa ifatti FGM'n "gidiraa wajjin tokko" akka ta'e ibse ni dhorka, garuu aadaan kun dhibbeenta 99% odoo ta'ee adabbii tokko malee itti fufa. Kun dagannoo seeraa miti. Kufaatii hamaa mootummaan dirqama ishee guddaa bahuu dadhabdeedha. Iyya tokko kan dallaan godoo liqimtu himata mootummaa ija irraa garagalchiteedha, mootummaa namoota aango aadaa qaban gammachiisuu caala qaama saalaa guutuu hawaasa ishee eeguu dadhabde.

Kanaaf, jechoota miidhagsuu dhiisuun jalqabna. Mormiin FGM'n lola aadaa gidduu miti. Lola yakka mormuudha. Deeqaan aadaa keessa hin hirmaanne; dhibdee weerara hamaa, kan jaalalleewwan ishee sirna hawaasaa jabaa jala jiranin raawwatame, fi mootummaan callisuun fudhattedha. Odoo maqaa dhugaatiin hin waamin, caccabsuu hin yaadnu.

Kutaa 1.2: Qaama Siyaasaa: Maaliif Qaamni Ishee?

Maaliif qaamni Deeqaa, kan obboleessa ishee osoo hin taane, sirna "qulqulleessuu" kanaaf filatame? Maaliif qaamni dubaraa, aadaa baay'ee keessatti, dirree lolaa guddaa kabajaa, aadaa, fi to'annoo hawaasaa ta'a? Gaaffii kana deebisuun onnee siyaasaa FGM hubachuudha.

Gochi kun yaaddoo abbaa warraa tokkoo, cimaa keessatti hidhata: sodaa saalummaa dubaraa to'annoo malee.

Sirna sanyii dhiiraa ifaa irratti hundaa'e keessatti, saalummaan dubaraa of danda'een balaa tasaati. Abbummaan mirkanaa'uu qaba. Sanyiin wabiin ta'uu qaba. Qaamni dubaraa, kanaaf, kan ishee miti; qabeenya abbaa ishee, abbaa warraa ishee, gosa isheeti. Meeshaa sanyiin dhiiraa ittiin baay'atuudha, qulqullummaan ishees qaamaan, fi hamaa ta'een mirkanaa'uu qaba.

FGM'n ibsa ifaa fi barbadeessaa to'annoo kanaati. Weerara sadihi:

1. Fedhii balleessuu yaala: Konyee kittiruu yookaan qaama saalaa dubartootaa kaawwan muruun, dirree gammachuu saalaa dubaraa guddaa, aadaan kun fedhii saalaa dubaraa xiqqeessuu yaala. Caqasni isaa salphaafi hamaadha: dubartii saala hin feene saala mana ishee ala hin barbaaddu. "To'atamtuu" taati.

2. Amantummaa miidhaatiin mirkaneessa: Dhugaan qaamaa FGM, guddaatti infibuleshinii, walqunnamtii saalaa gocha miidhaa, cimaa taasisa, gammachuu osoo hin taane. Kun ittisa dabalataa gocha saalaa kamiyyuu hojii ilmoo godhachuu ala ta'edha.

3. Aagaa ummataa qabeenyaa ta'a: Rifeensi madaa sun mirga qaamaa yeroo hundaaf kan intalti akka seera hawaasa isheetti "qulqulloofte" agarsiisuudha. Aagaa walsimuuti, aagaa isheen meeshaa gaarii, balaa hin qabne gabaa heerumaatiif taate agarsiisuudha. Intalti hin qabamne, gama biraatiin, "maraattuu", balaa, qaamni ishees fedhiin ishee hin to'atamne kanaaf sirna hawaasaatiif balaa taateetti ilaalamti.

Kun sababa ragaan FGM—akka qulqullina gargaaru, yookaan dirqama amantii ta'e—ifatti soba ta'anidha. waa'ee qulqullinaa miti; waa'ee to'annooti. waa'ee Waaqaa miti; waa'ee dhiiroonni, fi sirnoonni abbaa warraa isaan uuman, murteessitoota tokkicha jireenya dubaraa, qaama ishee, fi futuree ishee ta'anii hafuu mirkaneessuudha.

Kufaatiin mootummaa Soomaalee gocha kana dhaabuu dadhabuun, kanaaf, kufaatii dubartoonni lammiiwwan guutuu, of danda'an ta'uu fudhachuu dadhabuudha. Yeroo qaamni isaanii sirnaan akka miidhamu sirna hawaasaa abbaa warraa tajaajiluuf eeyyamamu, mootummaan ifatti dubartiin nama mirga qaamaa of danda'e qabu akka hin taane, garuu qabeenya hawaasaa akka taate fudhata. Madaan Deeqaa miidhaa namaa qofa miti; rifeensa siyaasaati, aagaa jilbeenfachiifama ishee foon ishee irratti bocamee kan fudhannoo callisaa warra ishee eeguu qabanin.