www-somalia.com

Seera: Boqonnaa 2 - Gamboo Abbaa

Dhaqan qabiin Deeqaa umurii sagalitti ishee qofa hin cabsine; abbaa ishee, Yusuf keessatti waa cabse. Ji'oota booda, ifa jireenyaa, gaaffii qabu ija intala isaa hangafaa keessatti dukkanaa'ee gara abboommii callisaa, sodaattuutti jijjiiramuu arge. Yeroo sochootee rifattu arge. Kofli ishee gara eeggannoo callisaa, of eeggannoo qabutti badaa dhaga'e. Nama gaarii cinaa dhaabbatee gochi yakkaa ilmoo isaa irratti aadaa maqaan akka raawwatamu eegee ture, yakki sun jiruu callisaa, hudhuu ture. Dogoggora walfakkaataa irra deebi'ee hin raawwatu.

Intalti isaa lammaffaa, Aashaan, saddeet qofa turte, garuu ibidda gosa biraati. Bakka Deeqaan beekdomaaf qabdu, Aashaan mormituu turte. Bakka Deeqaan iftuu turte, Aashaan ibiddaan boba'aa turte. Yusuf ishee keessatti fakkii intala dhabde qofa osoo hin taane, waadaa dubartii gosa biraati arge. Kakuu iccitii, abdi kutannaa onnee isaa keessatti hidhata fudhate: ibidda kana akka hin dhaamsine.

Loli sun yeroo Aashaan kudhan taate jalqabe. Aaminaan, haadha manaa isaa, kan duruu dubartoota biroorraa dhiibbaa jala jirtu, yeroon ga'e jette. "Deeqaaf eegneerra," jette morme. "Dogoggora sana irra hin deebinu. Aashaan jabaadha. Yeroon ishee qulqulleessinu ga'eera."

Yusuf duula callisaa, abdi kutannaa yeroo dheeressuuf jalqabe. Meeshaa abbaan qabu hunda fayyadame. Aashaan umurii isheetiif xiqqoo akka taate, qufaan yeroo dheeraa sombi ishee dadhabaa akka ta'e agarsiisuu morme. Ogeessa fayyaa naannoo tokkoof matta'aa kenne akka inni qaamni intalaa jilbaafataa akka ta'e wajjin walsimu. Waggaa hundumaa sababa haaraa qaba ture. "Waggaa roobaa booda, yeroo jabaattu." "Qormaata ishee booda, barnoota ishee hin jeequnu." Kun mormii guddaa, callisaa heeruma isaanii ta'e, lola yeroo dheeressuu callisaa kan qaama intala isaanii irratti geggeeffame. Yusuf injifachaa ture, garuu yeroo qofa akka bitachaa jiru beeka ture.

Dinqiin inni kadhachaa ture bubbee wajjin hin dhufne, garuu xalayaa keessatti. Hojiin isaa dhoofintarraa nama magaalaa keessatti beeku isa dirqe, namoota dhaabbilee miti-mootummaa alagaa fi pirojektiiwwan isaanii ajaa'ibaa wajjin hojjetan. Isaan keessaa tokko carraa haaraa, dinqii, fi kabajaa qabu itti hime: pirojektii yaalii, walta'insa mana barumsaa shamarran kabajamaa Moqdishoo fi dhaabbata UNU-LRT jedhamu kan Iceland keessatti argamu gidduu.

Yusuf qorate. Pirojektiin sun mul'ata barsiistuu Iceland Sólveig jedhamtu, kan amantu furmaanni Soomaaliyaa shamarran beekoo biyyattii baran keessa akka jiru. Kaayyoon ishee shamarran Soomaalee dargaggootaaf fellowshipii yeroo dheeraa kan lafa deebisanii misoomsuu Iceland keessatti baratan uumuuf ture. Garuu Sólveig dhugaa lafa jiru beekti; shamarran dursee afaan alagaa fi aadaa keessatti barnoota gadi fagoo akka barbaadan beekti turte. Kanaaf, pirojektii xiqqoo "dura-yaalii" jedhamuuf maallaqa argatte: intala tokko yookaan lama kan addatti beekoo ta'an, umurii kudha tokkoo fi kudha sadihii gidduu jiran, filatamanii gara Iceland dhufanii, maatii isaan fudhatu wajjin jiraatanii, mana barumsaa naannoo seenanii afaanicha sirriitti baratan dura fellowshipiin sirriin jalqabamuu.

Lubbuu baraarsa ture. Gonfoo ture. Ogeessi cimaan tokkollee kabajaa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii dura dhaabbachuu hin danda'u.

Yaadicha maatii isaatiif akka gocha kabajaatti dhiheesse, mormii osoo hin taane. Carraa guddaa, boona maqaa maatii isaaniif fiduu ibse. Aashaan, kan amma intala umurii kudha tokkoo beekumsa guddaa qabdu, carraa san fayyadamte, waraqaa iyyannoo liqimsite. Mata-duree akka mukkeen qoraan deebisanii biqilchuun gammoojjummaa ittisuu fi lafa dheeda loonii tiksitootaaf baraaruu danda'u irratti barruu onnee guutuun barreesite. Iyyannoon ishee, kan barsiistotni ishee deeggaran, fudhatama dhabuu hin danda'u.

Torbanoota booda, xalayaan fudhatamaa dhufe. Aashaan filatamte. Maatiin ishee fudhatu kan Reykjavík keessatti argamu daarektara pirojektii mataa ishee, Sólveig, fi abbaa manaa ishee, Gunnar, pirofeesara Háskóla Íslands, ta'u.

Aaminaan boosse, boona guddaa intalti ishee argatteefi sodaa addunyaa qorraa, fagoo keessatti ishee dhabuu gidduutti tarsaatee. Ogeeyyiin mormii isaanii hasaasan, garuu aangoo walitti dhufee kan UN fi murtoo Yusuf hin sochoone, kan Waaqni deebise dura, humna hin qaban.

Yusufiif, injifannoo callisaa, gadi fagoo ture. Lola aadaa wajjin godhe hin injifanne, garuu loltuu isaa kabajamaaf baqannaa kabajamaa qopheessuu danda'eera. Intalti isaa lammaffaan qaama ishees fi ibidda ishee odoo hin miidhamin baatee.

Ordaalee: Boqonnaa 2 - Caasaa To'annoo

Kutaa 2.1: Hidhaa Hawaasaa fi Badiisaa Harkifataa

Hubachuuf maaliif haati akka Aaminaa dhaqna qabiinsa intala ishee deeggartu, fiiziksii hamaa hidhaa hawaasaa hubachuun barbaachisaadha. Hawaasichi hidhaadha, sibiilonni isaas sibiila irraa osoo hin taane, waan caala cimaa irraa tolfaman: hamii, kabajaa, ulfina, fi qaanii. Sirna kana keessatti, gatiin dubaraa fi kabajni maatii walqabatee jira walsimuu isheetiin.

Haati arkitekta hidhaa kanaa miti; eegduu ishee amanamaatuudha, isheenis hidhamtuu umurii guutuudha. Akka dallaan sun eegumsaaf ta'eefi dirqamni ishee guddaan intala ishee hidhaa milkaa'ina qabuuf qopheessuu akka ta'e barteetti. Caqasa gar-malee kana keessatti, jaalalli ilmoo ofii bilisoomsuun osoo hin taane, seera buuraa keessatti sirriitti akka isheen of madaaltu mirkaneessuun ibsama. Intalti hin qabamne akka Aashaa balaadha – balaa nageenyaa kan adabbii guddaa du'a hawaasaa kan addaan baafamuun mudattu. Aaminaaf, miidhaan qaamaa, yeroo gabaabaa billaan fiduu gatii gahaa kan Deeqaa miidhaa hafuuraa umurii guutuu kan addaan baafamuu irraa eeguuf kaffaltuudha. Hamaa taatee hin goone; sodaa gadi fagoo, baramee irraa gooti. Dhibdee kan ofii ishee dhibdee ofii ishee itti fufsiiftuudha.

Garuu sirni kun tokkicha miti. Odoo dhiiroonni fayyadamtoota guddaa ta'anii, isaanis hidhamtoota ta'uu danda'u, seera walfakkaataa kabajaa fi qaaniitin hidhamanii. Sheekoon Yusuf kan badiisaa harkifataati. Mormiin isaa mul'ata qaroo walsimuutiin hin dhalanne, garuu yakka namaa, onnee guutuu irraa kan gatiin haala jiruu hin baatamne taasisuudha.

Dallaa hidhaa dura dhaabbachuu hin danda'u; of ajjeesuu hawaasaa ta'a. Bakka sana, keessaa hojjechuu qaba, caqasa sirnichaa ofii isaatti fayyadamee. Mormii abbaa kan fayyaa ilmoo akka sababa duraatti fayyadama. Achiin boodas boona abbaa kan milkaa'ina ilmoo (barnoota ishee) akka sababa itti aanuutti fayyadama. Dhumarratti, aangoo alagaa, kabajamaa (pirojektii UN) akka ragaa dhummaatti, hin mormamneetti fayyadama.

Kaayyoon Yusuf injifannoo miti; baqachuudha. Kaayyoon isaa duraa sirnicha guutuu caccabsuu miti; intala isaa keessaa baasuudha. Lola seera hidhaa jijjiiruuf hin lolle; boolla qotachaa jira kan hidhamtuu tokko bilisummaatti baasuuf. Kun tarkaanfii dhugaa, hojii irra ooluu kan mormitoota keessaa baay'eeti. Loli guddaan, sirnaan, lola nama akka Aashaa, yeroo bilisoomtee meeshaa haaraa qabdu qofa loluu dandeessudha.

Gamboon Yusuf caccabdoo bu'uura hidhaattii agarsiisa. Deeggarsi dhiiraa akka danda'amu, garuu yeroo baay'ee sababa "fuula baraarsu" yookaan "kabajamaa" kan sirnicha mormuuf barbaachisuu agarsiisa. Pirojektiin UN Aashaaf barnoota qofa hin laanne; Yusufiif karaa kabajamaa kan filannoo hin danda'amne keessaa bahuuf laate, akka inni "abbaa gaarii" ija hawaasa isaattiin, fi abbaa gaarii dhugaa qalbii isaattiin ta'uuf.