www-somalia.com

Seera: Boqonnaa 34 - Sheek Sheekotaa

Deemsi sun hajji warra gaabbaniiti. Ahmed fi Farah konkolaataa pikappii Ahmed awwaara qabuun deeman, laandiin lafa goggogaa fi mukkeen akaakii kan haasaawa duubaa callisaa yaadota ulfaatoo isaan gidduu jiraniif ture. Dhiirota lama aadaa walfakkaataa keessatti bocaman, karaa adda addaatiin caccabsaman, fi amma walitti hidhamanii deemsa abdi kutannaa, hin mirkanoofne irratti.

Xiqqoo haasawan, garuu callisni sun kan walta'insaa ture, fageenya osoo hin taane. Amma mormitoota hin turre, garuu hiriyaa turan, kaayyoon isaanii waloo riqicha boolla durii isaanii irra darbu.

Sheek Saadiq mana guddaa yookaan masgiida cimaa keessa hin jiraatu ture. Mooraa xiqqoo, gad-of-qabaa, dallaan isaa adiin dibamee qulqulluu, kan muka taamariindii tokkoo, duraa jiruun gaaddiseffame keessatti isa argan. Sheekichi mataan isaa nama maqaa isaa mormu fakkaata ture. Abbaa warraa sagalee guddaa, sodaachisaa hin turre. Xiqqaa, allaattii fakkaata, gadh haphii adii qabu fi ija ifaafi gaarummaan ajaa'ibaa qabu, garuu gadi fagoo kan lubbuu namaa keessa sirriitti argu fakkaatu qaba ture.

Gola salphaa, kan sheelfiiwwan ulfaatina kitaabota lakkoofsa hin qabneen ooyyanitti geessaman. Firaasha ofnane irratti miila isaa jala taa'an, akkuma barattoota isaan turan. Akka isaan dhimma isaanii mormachuu, kadhachuu qaban eeganii turan. Garuu Sheek Saadiq salphaatti akka isaan haasawan agarsiise, inni dhaggeeffate.

Ahmed ture kan dura haasa'e. Akka fincilaatti hin haasofne, garuu akka nama amantaa qabu, rakkateetti. Jaalala inni intala isaatiif qabu, dirqama ishee eeguu haasa'e. Waa'ee barumsa isaa, waa'ee waan inni Qur'aana keessatti argee fi hin argin haasa'e. Waa'ee waldhabdee Imaama naannoo isaa wajjin qabu, akka cubbamaatti calaqqifamuu kan karaa inni amantii isaa isa dhugaa ta'uu amanu hordofuuf yaalaa ture haasa'e.

Achiin boodas yeroon Farah dhufe. Sagaleen isaa, kan ammas gadda isaatiin qarra'aa, ragaa caala humna qabu ture. Waa'ee barruu yookaan seera hin haasofne. Waa'ee intala isaa haasa'e. Sheekoo dhaqna qabiinsa Suleekaa, dhihoo du'aa ishee, boona isaa jaamaa, of tuulummaa qabu hime. Akka ragaatti haasa'e, ragaan isaa himata dhugaa, hin mormamne kan gatii namaa aadaan Sheek Alii ittisaa jiru.

Sheek Saadiq hundumaa odoo hin jeeqin dhaggeeffate, iji isaa yeroo baay'ee sheekoo Farah keessatti cufamee, fuulli isaa maaskii gadda guddaa, naasuu qabu.

Yeroo isaan xumuran, callisni dheeraan, gadi fagoon gola sana guute. Sheekichi ija isaa bane.

"Baay'ee gidiramtan," jedhe, sagaleen isaa laafaa garuu sagalee qabu. "Isin lamaanuu."

Achiin boodas haasawuu jalqabe. Lallaba hin turre; barnoota ture. Waa'ee garaagarummaa diin, onnee amantii bara baraa, hin jijjiiramne, fi dunya, addunyaa aadaa namaa jijjiiramaa, yeroof qabu haasa'e. Barumsa Ahmed gadi fageenyaafi ifaan dinqisiisaa ta'een mirkaneesse.

"Qur'aanni laga guddaadha," jedhe Sheek Saadiq ibsee. "Aadaan keenya bookaa xixiqqoofi boollaawwan isa irraa yaa'anidha. Garuu yeroo tokko tokko, boollaan dhoqqee lafaatiin, aadaa namoota Nabiyyii dura turaniin, nagaan isaan irratti haa jiraatuu, summaa'a. Dirqamni keenya dhiirota amantii qaban bishaan summaa'e dhuguu qofa sababa abbootiin keenya akkas godhaniif miti. Dirqamni keenya gara laga qulqulluutti deebi'uudha."

Isaan ilaale, iji isaa gaariin amma ifa sibiilaa qaba. "Miidhaan qaama intalaa laga irraa hin dhufne. Summii dhoqqeeti. Gocha sodaa irraa dhalate, amantii irraa miti. Gocha of tuulummaa guutummaa uumama Waaqaa mormuudha. Imaamni kamiyyuu kana faallaa barsiisu, kan sodaa Waaqaa fayyadamee aadaa namootaa sababeessu, karaa irraa jallateera. Eegduu boollaa ta'eera, tajaajilaa lagaa osoo hin taane."

Achiin boodas waan isaan rifachiise godhe. Olka'ee gara sheelfii deeme, kitaaba qulqulluu osoo hin taane, fooldara haphii, ammayyaa fakkaatu fuudhe. Gabaasa yaala fayyaa guutamee ture. Suurrawwan. Lakkoofsa.

"Ani nama kitaabaa qofa miti," jedhe Sheek Saadiq, sagaleen isaa amma cimaa. "Nama ija qabu dha. Doktoorota wajjin haasa'eera. Uummatoota wajjin haasa'eera. Gidiraa 'aadaan' kun fidu argeera. Kana beekuu, fi maqaa aadaatiin callisuun cubbuudha. Kufaatii dirqama keenya akka tiksitoota hoolaatti."

Ahmed fi Farah ilaale, murtiin fudhatame. "Sheekni keessan Alii torban dhufu as dhufa, koree Imaamota naannoof. Isa wajjin nan haasawa. Garuu sun gahaa miti. Jechi dhuunfaa hasaasudha. Dhugaan iyya ta'uu qaba."

Gara Ahmeditti garagale. "Ati, ilma koo, pirojektii qabda, kan Awurooppaan maallaqaan deeggaramu, dubartoota gargaaruuf, mitii?"

Ahmed mataa raase, rifate.

"Gaariidha," jedhe Sheek Saadiq. "Maallaqa Shayxaanaa kee hojii Waaqaa gochuuf fayyadamta. Walgahii hawaasaa qopheessita. Dhiirotaafi dubartootaaf. Sheek Alii ni affeerta. Anis na affeerta. Ganda keessan nan dhufa. Nan haasawa."

Ordaalee: Boqonnaa 34 - Walitti Dhufiinsa Beekumsaa

Kutaa 34.1: Utubaawwan Sadihii Dhugaa

Boqonnaan kun walitti dhufiinsa gosa beekumsaa fi aangoo sadihii adda addaa kan sheekoo guutuu keessatti guddatan irratti xumurama. Humni Sheek Saadiq fi murtiin isaa hirmaachuuf dandeettii isaa addaa kan sadihinuu walitti makuu irratti hundaa'a.

1. Dhugaa Barruu (Utubaa Ahmed):
Kun dhugaa qorannoo cimaa, qaroo, fi dhugaa kan barruuwwan qulqulluu irraa argamudha. Ahmed nama salphaa aangoo argate kan qorannoo mataa isaa godhee hiikni amantii naannoo isaa bu'uura laafaa irratti akka hundaa'e argate agarsiisa.

• Humna Isaa: Seera amantii kenna fi sirna keessaa mormuuf eeyyama.

• Dadhabina Isaa: Kophaa isaa, tuffatamuu danda'a. Hiikni nama salphaa aangoo sirrii kan Imaama beekamaa akka Sheek Alii wajjin wal hin gitu.

2. Dhugaa Muuxannoo (Utubaa Farah):
Kun dhugaa muuxannoo jireenyaa dhugaa, hin mormamne irraa argamudha. Farah humna ragaa agarsiisa. Sheekoon isaa waa'ee waan kitaabni jedhu miti, garuu waa'ee waan addunyaa dhugaa keessatti ta'u yeroo kitaabonni sun dogoggoraan hiikaman.

• Humna Isaa: Miiran barbadeessaa fi mormuun hin danda'amu. Ittisa qaroo irra darbee naasuu uuma.

• Dadhabina Isaa: Kophaa isaa, akka balaa kophaa, anekdootiitti tuffatamuu danda'a—"gocha Waaqaa," akkuma warri Cimaa jedhan.

3. Dhugaa Empirikii (Meeshaa Waraanaa Iccitii Sheek Saadiq):
Kun dhugaa ammayyaa, saayinsii, fi ragaa irratti hundaa'edha. Sheek Saadiq amantiin isaa barruuwwan durii yookaan naasuu qofa irratti akka hin hundaanne, garuu odeeffannoo ammayyaa irratti akka hundaa'e agarsiisa: gabaasa yaala fayyaa, lakkoofsa, fi gorsa ogeeyyii.

• Humna Isaa: Objective fi mirkanaa'uu kan danda'udha. Sawira sirnaan, hin mormamne kan miidhaa bal'aa gochichi fidu agarsiisa.

• Dadhabina Isaa: Kophaa isaa, akka beekumsa "alagaa," addunyaa, kan addunyaa amantii wajjin wal hin qabanneetti tuffatamuu danda'a.

Sheek Saadiq akka Walsimutti:
Sheek Saadiq aangoo guddaadha, "Sheek Sheekotaa," sababni isaas utubaawwan sadihinuu ni to'ata ni walitti maka. Beekaa aadaa, dhaggeeffataa naasuu qabu, yookaan nama qaroo ammayyaa qofa miti; sadihinuu yeroo walfakkaataatti.

• Dubbisa barruu Ahmed ni mirkaneessa ("Sirrii jirta").

• Muuxannoo Farah ni kabaja ("Baay'ee gidiramtan").

• Ragaa empirikii mataa isaa ni dhiheessa ("Gabaasota argeera").

Sarara dhugaa sadihan kana walitti hidhuun, ragaa seeraan sirrii, miiran amansiisaa, fi saayinsiin mirkanaa'e uuma. Kun "iyya" inni waa'ee haasa'udha. Ragaa akkas guutuu fi hin mormamne kan dagatamuu hin dandeenyeedha.

Murtiin isaa kan "maallaqa Shayxaanaa" pirojektichaa fayyadamee walgahii hawaasaa isaa qopheessuu gocha dhumaa, gaarii kan walsimuu ture. Akka waldhabdeen amantii fi caqasa, aadaa naannoo fi beekumsa addunyaa, gadda abbaa Soomaalii fi gabaasa doktoora Jarman gidduu hin jirre agarsiisaa jira. Gosoonni dhugaa hundinuu, tajaajila warra qulqulluu eeguuf fayyadamuu akka danda'an, fi qaban agarsiisaa jira. Hojii callisaa Koree Jikichaa fi balaawwan nama dhuunfaa abbootii lamaa fudhatee shaappaa dhumaa seera amantii fi qaroo kennuuf deema.