www-somalia.com

Seera: Boqonnaa 35 - Iyyni

Walgahiin hawaasaa gocha umurii guutuu keessatti baay'ee eegamu ture. Yaadni mataan isaa fincila ture: Sheek Saadiq kabajamaan, gara ganda isaanii xiqqoo dhufuun, walgahii Ahmed Yusuf, daldalaa mormii qabuun qophaa'e, fi "pirojektii alagaa" beekamaa hamaatiin maallaqaan deeggaramutti haasawuuf.

Guyyaa murtaa'e, mooraan awwaara qabu guddaan kan akka fagaaraa ummataa isaaniif tajaajilu nama guutamee. Dirree sirrii hin turre, garuu dirree olka'aa fuuldura jiru kan kursiwwan muraasniifi miiza xiqqoon bishaan qabu irra kaa'ame. Bakki sun humna cimaa, eeggannaa qabuun guutamee.

Sararoonni caccaboo hawaasaa karaa ummanni of qindeesseen mul'atu turan.

Fuuldura, gama tokko dirree irratti walitti qabamanii, Sheek Alii fi maanguddoonni Cimaa taa'an. Kursiiwwan beekamoo fudhataniiru, dhaabbanni isaanii cimaa, jirriin isaanii mormii callisaa, bubburqisiisaa. Dhufuu diduu hin dandeenye, garuu gochicha fudhannoo isaanii hin kennan.

Ahmed fi Farah kursiwwan garee isaanii xiqqoof gama kaan irratti qopheessaniiru. Gocha dambalii hasaasaa ummata keessa facaaseen, kursiwwan sana keessaa hedduun dubartootaan qabaman: Deeqaa, Ladan, fi lama biroo Koree Jikichaa irraa. Shaayee hin tajaajilan. Akka keessummoota kabajamoo ta'anii taa'an, jirriin isaanii ibsa callisaa, humna qabu.

Hawaasni hafe bakka bal'aa guute. Garee tokko, tokkoome hin turre. Maatiiwwan fi gareen dhiirotaafi dubartootaa dhaabbatanii taa'an garee gareen, ilaalchi isaanii jijjiiramaafi haasawni isaanii hasaasaan amantummaa isaanii agarsiisa. Daawwattoonni Callisaa, maatiiwwan shakkiin tarsa'an, warri beekdoma qaban, fi warri sodaatan—hundinuu jira turan, qindoominni isaanii kaaritaa jireenyaa caccaboo addunyaa isaanii gargar baasee.

Sheek Saadiq lallabaan hin jalqabne. Farah akka olka'ee haasa'u gaafachuun jalqabe. Sagalee gadi aanaa, cimaan, Farah irra deebi'ee ragaa isaa kenne. Garuu yeroo kana, nama caccabe hiriyaa isaatti himatu hin turre. Ragaa ture, hawaasa isaa guutuutti haasa'aa, sheekoon isaa ibsa jalqabaa cimaa, humna qabu.

Achiin boodas, Sheek Saadiq olka'ee haasa'e. Sagaleen isaa bubbee demagoogii akka Sheek Alii hin turre, garuu sagalee barsiisaa ifa, sagalee qabu. Qur'aana harka tokkoon, koppii gabaasa yaala fayyaa WHO ammoo kan biraatiin qabate.

Aadaa isaanii, seenaa isaanii, amantii isaanii gadi fagoo fi hin sochoone kabajuun jalqabe. Hin weerarre; ni barsiise. Barruuwwan qulqulluu keessa isaan geesse, akkuma Ahmed wajjin godhe, laga amantii qulqulluu agarsiisuun fi akka dhoqqeen aadaa naannoo bishaan isaa jeequ ibsuun. Dadhabina Hadiisa isaan baratan, fi jabina aayoota guutummaa uumama Waaqaa ibsan agarsiise.

Achiin boodas, gabaasa yaala fayyaa olqabate. "Qur'aanni beekumsa akka barbaannu nu ajaja," jedhe, sagaleen isaa mooraa keessa sagaleessee. "Kun gosa beekumsaati. Ragaa doktoorotaafi saayintistootaati. Aadaan isin ittiftan madda du'aa, dhukkubaa, gidiraa dubartoota isin kabajuu himattan ta'uu nutti hima. Kana dubbisuun, kana beekuun, fi intaloota keessan maqaa amantiitiin miidhuu itti fufuun amantummaa miti. Wallaalummaa yaadaati. Ija Waaqayyoo duratti, wallaalummaan yaadaa cubbuudha."

Ilaalcha isaa qajeelaan gara Sheek Aliitti garagalche. "Obboleessa," jedhe, sagaleen isaa amma qaraa, aangoo sibiilaa guutamee. "Hordoftoota kee miidhaan kun dirqama qulqulluu akka ta'e barsiifteetta. Sodaa Waaqaa fayyadamtee aadaa hamaa dirqisiifteetta. Amma siin gaafadha, Waaqa duraafi hawaasa kee dura, aayata Qur'aana Qulqulluu kana ajaju na agarsiisi. Na agarsiisi. Jireenya koo guutuu barataa kitaabichaati, garuu argachuu hin danda'u."

Sheek Alii jabaatee taa'e, fuulli isaa maaskii dheekkamsaafi salphinaa. Aayata hin jirre baasuu hin dandeenye. Nama beekumsi isaa ifatti kan isaa caalu wajjin falmuu hin dandeenye. Callisni isaa fudhannoo ture.

Sheek Saadiq achiin boodas dubartootatti garagale. "Isiniifis, haadholii," jedhe, sagaleen isaa naasuu gadi fagoon laafatee. "Jaalalli intaloota keessaniif qabdan waan qulqulluudha. Garuu jaalalli beekumsa malee qajeelfama balaa qabu ta'uu danda'a. Haadholiin keessaniifi akkoowwan keessan waan isaan sirrii ta'uu yaadan godhan, beekumsa isaan qabanin. Garuu isin... isin amma beekumsa haaraa qabdu. Ragaa Farah qabdu. Jechoota doktoorotaa qabdu. Kana beekuu, fi silsilaa miidhaa itti fufuun, jaalala miti. Gochi jaalalaa inni guddaan gocha gootummaati. Gootummaa 'Silsilli gidiraa kun anaan dhuma. Intala kootiin dhuma' jechuu."

Harka isaa olqabate. "Nagaan deemaa," jedhe goolabee. "Abbootii keessan caalaa ogeeyyii ta'aa, caala beekoo ta'uun. Intaloota keessan eegaa. Sun dirqama keessan qulqulluudha."

Xumure. Yeroo dheeraaf, callisa rifannoo, guutuu ture. Achiin boodas, sagaleen jalqabe. Dubartii tokko, achiin boodas biraa, achiin boodas kan biraa—dhangala'a salphaa, shakkii qabu. Guddate, dhiirota muraasni itti dabalaman, hanga mooraan guutuun dambalii dhangala'aatiin guutamutti. Sagalee guddaa ayyaanaa hin turre, garuu sagalee shakkii, abdii qabu. Sagalee hawaasa fayyuu jalqabu.

Deeqaan Ahmed ilaalt, iji ishee imimmaaniin ifaa. Farah ilaalt, kan ifatti boohaa ture, dhabama isaatiif osoo hin taane, fayyina isaatiif. Ladan fi dubartoota biroo ilaalt, fuulli isaanii jabinaafi abdii isheen takkaa hin argine guutamee.

Loli hin dhumne. Warri Cimaa halkan tokkoon hin badan. Garuu sobni guddaan caccabeera. Dhugaan, iyya ifa, hin mormamneen, onnee addunyaa isaanii keessatti dubbatameera. Dhangala'a callisaa, abdii qabu keessatti, Deeqaan sagalee aadaa haaraa dhalachaa jiru dhageessuu dandeesse.

Ordaalee: Boqonnaa 35 - Dirree Ummataafi Agarsiisa Dhugaa

Kutaa 35.1: Humna Waltajjii Ummataa

Boqonnaan dhumaa kun barannoo gaarii fayyadama "dirree ummataa"—bakka hawaasni walitti dhufuun dhimma waloo irratti mari'achuu fi yaada waloo uumuu danda'u agarsiisa. Walgahiin Sheek Saadiq lallaba qofa miti; tiyaatira siyaasaa sirriitti qindaa'e kan dhugaa duraa seera dhabsiisuufi kan haaraa seera qabeessa taasisuuf qophaa'edha.

Qabxiiwwan Guddaa Agarsiisichaa:

1. Qindoomina Aangoo: Qindoominni qaamaa walgahichaa agarsiisa mul'ataa caasaa aangoo haaraati. Sheek Alii, aangoon durii, cinaatti dhiibame. Dubartoonni Koree Jikichaa, aangoon haaraan, bakka kabajaa argatan. Kun hawaasaaf ifatti akka jijjiiramni odoo jechi tokkollee hin dubbatamin dura ta'e agarsiisa.

2. Caasaa Gocha Sadihii: Sheek Saadiq sirriitti walgahicha akka tiyaatira humna qabu yookaan ragaa seeraatti ijaara:

   • Gocha Tokkoffaa: Waamicha Miiraa (Pathos). Ragaa Farah jalqaba. Kun onnee dhaggeeffattootaa banuuf, ittisa miiraa isaanii sheekoo gidiraa hubatamuu danda'uun caccabsuuf qophaa'edha.

   • Gocha Lammaffaa: Waamicha Caqasaafi Amantii (Logos). Achiin boodas ragaa tiyooloojii fi saayinsii isaa dhiheessa. Qaruuxummaa fi amantii dhaggeeffattootaatti dhihaata, ragaawwan Sheek Alii tokko tokkoon caccabsaa.

   • Gocha Sadaffaa: Waamicha Naamusaa fi Waamicha Gochaaf (Ethos). Amala naamusaa hawaasaa mataa isaa fi jaalala ijoollee isaaniif qaban gaafachuun xumura. Gootummaa akka gosa jaalalaa fi amantummaa isa guddaatti irra deebi'ee bocome.

3. 
   

4. Salphina Ummataa Garee Durii: Mormiin qajeelaa Sheek Aliif dhihaate—"Aayata na agarsiisi"—tooftaa baay'ee bu'aa qabeessa. Dorgommii beekumsaa ummataa, nagaa qabuudha. Deebisuu dadhabuun, aangoon Sheek Alii yeroo dhugaatti, ummata inni hogganuu qabu dura, kufa. Callisni isaa jilbeenfannaa ummataati.

Dhaloota Walsimuu Haaraa:
Dhangala'iinsi shakkii qabu dhuma irratti sagalee walsimuu hawaasaa haaraa uumamaa jiruudha. Waltajjiin ummataa akkanaa barbaachisaadha sababni isaas "Daawwattoota Callisaa" akka isaan kophaa isaanii shakkii isaanii keessa hin jirre arguuf eeyyama.

• Walgahii Dura: Namni FGM gaafate nama kophaa, bid'aa ta'uu danda'u ture.

• Walgahii Booda: Namni FGM gaafatu amma beekaa amantii guddaa, saayinsii ammayyaa, fi ragaa gootummaa hiriyaa isaa wajjin walitti hidhameera. "Balaan" guutummaan irra deebi'amee bocameera. Amma amantii durii, tuffatame irratti cimuun caala balaa qaba amantii haaraa, aangoon mirkanaa'e fudhachuu caalaa.

Kun sababa hogganoonni abbaa irree fi bu'uuraa bilisummaa haasawaafi walgahii ummataa akkas sodaatanidha. Sababni isaas yeroo namoonni walitti qabamuu, sheekoota mormu dhaggeeffachuu, fi ollaan isaanii shakkii isaanii akka qooddatan arguuf eeyyamamu, humni dhugaa durii, tokkicha bade. Sheek Saadiq ragaa qofa hin injifanne; dhugaa ummataa haaraa uume. Hasaasa dhuunfaa jikicha Deeqaa fi gadda callisaa mana Farah gara dhugaa haaraa, seera qabeessa, fi ummataan ayyaaneffamu kan hawaasa guutuutti jijjiire.