www-somalia.com

Seera: Boqonnaa 13 - Kakuu Obboleeyyanii

Sagaleen balbala fuulduraa kan Farah fi hiriyoota isaa duuba cufamee gola keessatti deebi'ee sagaleesse, callisa iyya caala sagalee guddaa qabu dhiisee. Callisa rifannoo, qaanii, fi carraa hollachiisaa addunyaa garagaleen guutamee ture.

Ahmed xiqqoo hafuura kutaa dhaabbate, adirenaaliin dheekkamsa isaa suuta irraa yaa'aa, isa duwwaa fi banaa taasisee. Aashaa hin ilaalle. Hin dandeenye. Ilaalchi isaa haadha manaa isaa irratti xiyyeeffate ture.

Deeqaan ammas dallaa irratti maxxantee turte, akka waan bakka gola sanaa sodaattetti. Imimmaan ammas yaa'aa ture, garuu harki ishee afaan ishee irraa bu'e. Yeroo duraatiif, gidiraan ishee waan dhokfamuu qabu hin turre. Jira ture, fudhatame, fi, dinqiidhaan, ittifame.

Suuta, shakkii keessa, Ahmed tarkaanfii isheetti fudhate. Achiin boodas biraa. Dura ishee dhaabbate, yeroo dheeraaf, ishee qofa ilaale, dhugaan ishee ilaale, tarii yeroo duraatiif erga halkani cidha isaanii. Haadha manaa hojii gootu hin argine, garuu intala caccabdee kan waggaa kudhan callisaan kutaa ishee baachaa turte.

Harka isaa hiixatee suuta kan ishee qabe. Qorraa fi hollataa ture. Homuu hin jenne. Qofa qabe, quba isaa guddaan dugda harka ishee haaxaa'aa. Dhiifama salphaa, gadi fagoo, gocha ragaa kan jechoota caala himu ture. Achiin boodas suuta gola keessaa baasee, gara dhuunfaa kutaa isaaniitti, Aashaa kophaa ishee caccabdoo irbaataa keessatti dhiisee.

Aashaan saxanoota nyaata walakkaa nyaatame gidduutti dhaabbatte, onneen ishee rukuttaa. Ragaafi dheekkamsaan hidhattee as dhufte, lola yaadaa loluuf qophooftee. Takkaa yaada hin qabdu turte akka rukuttaan murteessaan callisa obboleettii ishee ta'u, yookaan hiriyaan duraa fi guddaan isheen injifattu Ahmed ta'u.

Eegde, bakka isaan takkaa hin qabaatin kennitef. Yeroo dheeraa booda, balballi ammas bane. Deeqaa turte. Fuulli ishee imimmaaniin xuraa'ee dhiite, garuu iji ishee ifa haaraa qaba ture. Ibidda mormii Aashaa hin turre, garuu labooba xiqqoo, cimaa kan mataa ishee. Dhuftee obboleettii ishee cinaa teesse.

"Waan ati aayyoo jette," jette Deeqaan, sagaleen ishee qarra'aa. "Waa'ee miidhaan koo na qulqulleessuu dhabuu. Sana yaadeera. Dukkana keessatti. Cubbamaa ta'uu koo yaadeera sana yaaduuf."

"Cubbamaa miti, Deeqaa," jette Aashaan suuta. "Ati baraaramtuudha."

"Akka kee ta'uu hin danda'u," jette Deeqaan, himata dhugaa, gaabbii osoo hin taane. "Gabaa irratti iyyuu hin danda'u. ... Jechoota kee hin qabu." Harka ishee ilaalt. "Garuu mana kana nan qaba. Ilmaan koos nan qaba. Yoo... Waaqni intalaan nu eebbise..." Sagaleen ishee cite, aarsaa hollataa fudhatte. "Isaan ishee hin tuqan. Akka aayyoo koo hin ta'u."

Aashaan dambalii jaalalaa fi dinqisiifannaa akkas cimaa mi'aatte kan homaa hin hafne jilbeenfachuuf. Kun jilbeenfannaa dhibdee hin turre. Murtoo callisaa, sibiila cimaa kan mormituu, kan dirree lolaa ishee ofii ibsitu ture.

"Akka anaa ta'uu hin qabdu," jette Aashaan, harka obboleettii ishee qabattee. "Karaa adda addaatiin lollana. Ati mormituu manaa taata. Waan keessaa jijjiirta, onnee ijoollee keetii, sammuu abbaa manaa keetii. Ragaa karaa biraa akka danda'amu taata."

"Ati hoo?" jette Deeqaan hasaasite.

"Ani bubbee alaa ta'a," jette Aashaan waadaa galte, iji ishee kaayyoo haaraan boba'aa. "Sagalee raadiyoo ta'a, barreessituu xalayaawwanii, mormituu gola aangoo Awurooppaa. Seera isaanii fi maallaqa isaanii fi dheekkamsa isaanii fayyadamee dhiibbaa alagaa irraa fiduuf. Ati futuree mana keetii eegda, anis addunyaa keessatti isaaf lola."

Kakuu ture, harka walfudhachuun osoo hin taane, ilaalcha walii qoodamuu kan dubartoota lama kan dhumarratti sababa walii isaanii argatanin shaapame. Tokko gaachana ta'a, inni kaan seefii. Hojiin isaanii dhuunfaa murtaa'e. Kaayyoon amma lubbuun jiraachuu qofa miti, garuu bilisoomsuudha. Maqaan isaas, odoo isheen hin jiraatin, Amal ture.

Ordaalee: Boqonnaa 13 - Caccabdoo irraa gara Fincilaatti

Kutaa 13.1: Dirreewwan Lama kan Sochii Hawaasaa

Caccabdoon naasuu Ahmed kakaastuu ture, garuu kakuun obboleeyyaniiti kan jeequmsa namaa gara tooftaa siyaasaatti jijjiiru. Gamtaan isaanii fakkeenya guutuu lola dirree lamaa kan fincila hawaasaa milkaa'ina qabu kamiyyuu barbaachisudha.

Dirree 1: Fincila Keessaa (Fincila Ibsaa)
Kun dirree Deeqaati. Hojii callisaa, yeroo baay'ee hin mul'anne, fi gootummaa guddaa kan sirna cunqursaa keessaa mormuudha.

• Dirree Lolaa Ishee: Mana maatii, jikicha, haasawa ollaa, guddisa ijoollee.

• Meeshaa Waraanaa Ishee: Ragaa namaa, fakkeenya callisaa amala haaraa, mormii cimaa gochoota aadaa hamaa keessatti hirmaachuu, fi barnoota dhaloota itti aanuu (ilmaan dhiiraas ta'ee durbaas).

• Humna Ishee: Humni ishee dhugummaa ishee keessa jira. Jijjiiramni nama keessaa akka Deeqaa mormu "malattoo alagaa" yookaan "wallaalummaa warra dhihaa" jedhamee tuffatamuu hin danda'u. Aangoo naamusaa hin mormamne kan gidiraa ishee qabdi. Yeroo isheen ilmaan ishee dubartoota akka kabajan barsiisuu fi intala ishee futuree eeguu murteessitu, sanyii jijjiirama dhalootaa kan seera alagaa tokkollee kophaa isaa gahuu hin dandeenye biqilchaa jirti.

Dirree 2: Fincila Alaa (Siyaasaa Dhiibbaa)
Kun dirree Aashaati. Hojii ummataa, caasaa kan sirnicha alaa mormuudha.

• Dirree Lolaa Ishee: Gola mootummaa, dhaabbilee miti-mootummaa addunyaa, gola barnootaa universiitii, miidiyaa.

• Meeshaa Waraanaa Ishee: Xiinxala seeraa, olola siyaasaa, duula hubannoo ummataa, maallaqa walitti qabuu, fi dhiibbaa addunyaa fayyadamuu (akka gargaarsa alagaa fi mirga namoomaa walqabsiisuu).

• Humna Ishee: Humni ishee humna ishee kan caasaawwan cunqursaa eeyyaman jijjiiruuti. Odoo Deeqaan intala ishee baraaruu dandeessu, Aashaan seeraafi raawwii kan miliyoona intalootaa baraaruu danda'uuf loluu dandeessi. Xiyyeeffannaa siyaasaa fi dinagdee jijjiiruu dandeessi, mootummaaf mata-duree dagachuun caala rakkisaa taasisuun.

Walsimuu Barbaachisaa: Dirreen tokko kan biraa malee milkaa'uu hin danda'u.

• Dhiibbaan alagaa odoo jijjiiramni keessaa hin jiraatin seera gubbaa qofa kan takkaa hin raawwatamne fi akka impeeriyaalizimii aadaatti ilaalamu fida ("Gaachana Waraqaa").

• Jijjiiramni keessaa odoo dhiibbaan alagaa hin jiraatin salphaatti ulfaatina sirnichaatiin caccabuu danda'a. Maatii tokkichi, akka kan Deeqaa, mormii isaanii keessatti milkaa'uu danda'a, garuu balaa wareegamaa kophaa ta'uu qabu.

Kakuun obboleeyyanii fudhannoo walsimuu barbaachisaa kanadha. Karaa lama adda addaa hin filatan; diina walfakkaataa karaa lama adda addaatiin weeraruu filatu. Kun qajeelfama sochiiwwan milkaa'ina qaban hundumaati: hojii hin daalchine kan qopheessitoota bu'uuraa keessaa, kan dhiibbaa tooftaa mormitoota alagaatiin guddatee fi eegame. Waan isaan walitti godhanitu yeroo caccabdoo gara fincila yeroo dheeraatti jijjiira.