www-somalia.com

Kitaaba 2: Gatii Abdii

Kutaa 4: Marsaafi Tarsiimoo

Seenaa: Boqonnaa 15 - Mooraa Hasahasaa

Waggoonni afur darbaniiru. Deeqaaf, waggoota jireenya ishee keessatti baay'ee ifa, sodaa, fi gatii qaban turan. Waggoota Amal turan.

Amal akka Deeqaa ilmoo callisaa, nagaa qabdu hin turre. Obomboleettii turte. Sodaa hin qabdu turte, lukkuulee koflaan iyyaa ariiti, miilli ishee xiqqoon fiigaa, rifeensi ishee akka gonfoo maraataa aduu keessatti. Waan hundumaa yaabbatti turte. Yeroo hundumaa gaaffii gaafatti turte, yaa'a "maaliif" kan warra ishee dadhabsiisuufi gammachiisu lamaanuu. Jecha tokkoon, hin muramne turte. Guutummaan ishee keessa ture, humna hin to'atamne kan Deeqaan jaalala ittisaa cimaa, kan yeroo baay'ee akka miidhaa qaamaa laphee ishee keessatti mi'aayamuun ilaaltu.

Gammachuun kun garuu, kuufama yeroo hundumaa xiqqaa'aa jiru keessatti jiraatama ture. Dallaa mana isaanii xiqqoo ala, addunyaan qabbanaa'e. Mormiin isaanii hin dagatamne. Mata-duree yeroo hundumaa, bubburqisiisaa kan hamii mooraa keessaa ture.

Hasaasni sun Deeqaa gabaa keessatti hordofa ture. Dubartoonni kaan yeroo isheen dhihaattu ni callisu, iji isaanii naasuufi himataan ishee ilaala. Afeerriiwwan cidhaafi maqaa baasuu ni hir'atan. Hawaasa ishee keessatti alagaa turte, dubartii karaa ajaa'ibaa, alagaa filatte muuxannoo walii qoodamuu isaan hundumaa walitti hidhu gubbaa.

Ahmedis kana mi'aaye. Hiriyaa salphaan inni dur dhiirota biroo wajjin qooddatu badeera. Bizinasni isaa, kan amantaa hawaasaa fi walqunnamtii irratti hundaa'e, karaa xixiqqoo, dhoksaa ta'een miidhamuu jalqabe. Kontiraatni dhabame, fe'annoon yeroon booda dhufte, liqiin yeroo dura callifame. Wanti inni akka yaadaatti raawwatame mirkaneessuu danda'u hin jiru, garuu qorri sun hin mormamu. Caala dadhabe, caala kophaa ta'e, sararoonni ija isaa naannoo jiran gadi fagaatan. Garuu yeroo hundumaa Amal ilaalu, murannoon cimaan fuula isaa cimsa ture. Waadaa galeera.

Dhiibbaan guddaan haadha isaa, Faadumaa, irraa ture. Takkaa salphina irbaatichaa hin daganne. Maqaa Aashaa akka abaarsaatti ilaalti turte Amal ammoo akka ilmoo akkoo osoo hin taane, akka rakkoo furmaata barbaaduutti.

Galgala tokko Deeqaa golee qabatte yeroo Amal, kan amma waggaa afur, dhagaa xixiqqoon awwaara keessatti taphachaa turte.

"Guddisaa jirti," jette Faadumaan, sagaleen ishee gadi aanaa fi qaraa, ilmoo sanitti mataa raaftee. "Namoonni haasa'aa jiran. Intalti Ahmed ammas xurii akka taate jedhu. Haati mana ishees mataa isaa summii obboleettii ishee alagaatiin guutte jedhu."

Harki Deeqaa dambarii uffata miiccaa isheen qabatte irratti cimee. "Akka Waaqni uumetti guutuudha, haadha abbaa manaa."

Faadumaan aarsite. "Waaqni akka ijoollee keenya qajeelchinu nurraa eega. Addunyaa kanaaf akka isaan qopheessinu. Jireenya abbaa manaa malee, kabajaa malee ishee qopheessaa jirtaa? Homaa hin hafne shan taati. Yoom dirqama kee baata? Yoom qulqulleessita?"

Gaaffiin sun gaaffii hin turre. Ajaja ture. Yeroon nagaa kenname dhumateera. Deeqaan intala ishee kofaltu, homaa hin beekne ilaalteti, sodaan qorraan ishee irra bu'e. Hasaasni sun sagalee guddaa argachaa ture. Dallaan kuufama isaanii xiqqoo cufamuu jalqabe.

Ordaalee: Boqonnaa 15 - Tooftaawwan To'annoo Hawaasaa

Kutaa 15.1: Addaan Baafamuu akka Meeshaa Waraanaatti

Gochootni boqonnaa kana keessatti ta'an meeshaa waraanaa guddaa kan hawaasni walitti qabaman walsimuu dirqisiisuuf fayyadaman agarsiisa: addaan baafamuu. Yeroo humni ifaa hin fayyadamne, du'i hawaasaa meeshaa waraanaa humna guddaa qabu isa itti aanudha. Hawaasichi Deeqaa fi Ahmed qaamaan hin weeraru; sirnaan caasaa hawaasaa keessaa isaan balleessaa jira.

Kun gosa tooftaa guutuu salphaati, sadarkaa hedduu irratti hojjeta:

1. Hamii akka To'annootti: "Mooraan hasaasaa" haasawa duwwaa qofa miti. Neetworkii to'annoo hin maddeenye, baay'ee bu'aa qabuudha. Gocha Deeqaan gootu hundumaa, jecha isheen jettu hundumaa, umurii Amal, amala ishee—hundinuu ni to'atama, ni gabaafama, fi seera hawaasaatiin ni murteeffama. Kun bu'aa panopticon uuma, kan beekumsi yeroo hundumaa ilaalamuu qofti nama walsimuuf dirqisiisuu danda'u.

2. Addaan Baafamuu Hawaasaa: Nagaa hin deebifamne fi affeerriiwwan dhabamuun gochoota yaadaa, tooftaa qabanidha. Nama walsimuu dide addaan baasuuf, deeggarsa miiraa fi hojii irra ooluu kan hawaasaa irraa muruuf tajaajilu. Hawaasa gareen bu'uura eenyummaa ta'e keessatti, addaan baafamuun jeequmsa xiqqoo miti; balaa guddaa kan eenyummaa fi nageenya nama tokkoo irratti.

3. Jeequmsa Dinagdee: Rakkinoonni bizinasii Ahmed akka dhiibbaan hawaasaa rakkina dinagdeetti jijjiiramu agarsiisan. Hawaasa amantaa namaa fi kabajaa irratti hundaa'e keessatti, akka nama addaan baafametti ilaalamuun dinagdeen barbadeessuu danda'a. Kun kaka'umsa guddaa maatii deebisanii sararatti galchuuf. Seera hawaasaa mormuu dandeessa, hawaasichi jedha, garuu jireenya kee si kaffalchiisa.

4. Hirmaannaa "Yaaddoo qabu": Mormiin Faadumaa olka'iinsa beekamaadha. Akka gocha yaaddootitti dhihaata ("Futuree intalaatiif nan yaada"), garuu akeekkachiisa dhumaa dhokfamedha. Gaaffiin ishee—"Yoom dirqama kee baata?"—yeroo dhiibbaan salphaan gara fedhii cimaatti jijjiiramudha.

Kaayyoon weerara kanaan dhufu maatii barbadeessuu qofa miti, garuu "sirreessuudha". Gosa tiiraappii garee dirqisiisaa kan yaadota isaanii addaa ta'an irraa isaan fayyisuufi gara gareetti deebisuuf qophaa'edha. Hawaasichi isaan dhiibaa jira, dhiibbaa suuta suutaan dabalaa, bakka isaan itti caccaban arguuf. Akeekkachiisni Faadumaa yeroon dhiibbaa salphaa akka dhumate agarsiisa. Gatiin abdii isaanii himamuuf deema, hawaasichi kaffaltii isaa ni barbaada.