www-somalia.com

Seera: Boqonnaa 17 - Maxkamaa Maanguddootaa

Waamichi guyyaa sadihii booda dhufe. Dargaggeessi xiqqoon maatii ollaa irraa balbala isaaniitti dhufe, iji isaa kabajaan gadi qabamee, ergaa kenne: maanguddoonni dhiiraa maatii bal'aa Ahmed mana haadha isaa keessatti salaata iishaa'ii booda akka argamu barbaadan. Maxkamaan jalqabameera.

Ahmed guyyaa sana sodaa callisaa keessa dabarse. Gola isaa xiqqoo deemee, garuu herrega irratti xiyyeeffachuu hin dandeenye. Lakkoofsonni ija isaa dura bubbulu, tokkoon tokkoon isaanii bu'aa isaa hir'achaa jiru, futuree maatii isaa hin mirkanoofne yaadachiisa. Hiriyoota isaa, Farah, fudhatama salphaa inni dur akka waan tokkootti fudhatu yaade. Achiin boodas kofla Amal kan hin shaaramne, harka Deeqaa kan isaa keessa jiru halkani inni Farah ari'e yaade. Akka nama lamatti tarsa'etti mi'aaye.

Salaata iishaa'iitiif mana deebi'e, fuulli isaa maaskii cimaa ture. Deeqaan balbala irratti isa simatte. Yoo sodaate hin gaafanne. Harka isaa qofa qabde, qabannoon ishee cimaafi suuta. "Waadaa kee yaadadhu," jette hasaasite. Himata hin turre; cimsuu ture.

"Nan godha," jedhe, sagaleen isaa qarra'aa. Ishee ilaale, humna callisaa ishee keessatti erga Aashaan dhuftee biqile. Amma fakkii mana isaa keessa jiru hin turre; masaraa ishee turte. Humna ishee irraa argate, fi aarsaa dhumaa, gadi fagoo booda, bahan gaazexeessitoota isaa wajjin wal arguuf.

Goli mana haadha isaa keessatti guutamee ture. Adeerronni isaa, ilmaan adeerrada isaa guguddaan, namoonni kabajamoo sanyii isaanii hundinuu achi turan, firaasha irratti dallaa cinaa taa'anii. Faadumaan, haati isaa, jiruu callisaa, humna qabu golee keessa turte. Qilleensi ulfaatina aangoo dhiiraatiin ulfaataa ture.

Adeerri, inni guddaan fi af-yaa'iin muudame, jalqabe. Sagaleen isaa dheekkamsaan osoo hin taane, abdii kutannaa gadi fagoo, gaddaan guutamee. Waa'ee kabajaa, dirqama abbootii, amantaa qulqulluu ijoollee karaa sirrii guddifachuu haasa'e. Waa'ee hawaasaa, qaanii maatiin Ahmed maqaa waloo isaanii irratti fidaa jiran haasa'e.

"Intalti kee homaa hin hafne shan taati, ilma koo," jedhe adeerrichi, sagaleen isaa ulfaatina abbaa warraatiin sagaleessee. "Intala bareedduudha. Garuu ammas... hin guutamne. Bineensa bosonaati. Dirqama ishee heeruma gaariif, jireenya kabajaaf qopheessuu qabda. Ammas yaada alagaa dubartii ummata ishee dagatte mana kee summeessuu eeyyamta. Kun itti fufuu hin danda'u. Yeroon waan sirrii gootu ga'eera. Yeroon intala kees fi kabajaa maatii keetii qulqulleessitu ga'eera."

Ahmed dhaggeeffate, jechoonni sun isa irra yaa'aa. Miira hundumaa, fiiberii jiruu isaa hundumaa erga dhalatee qophaa'e, akka inni jilbeenfatu isaatti iyye. Akka dhiifama gaafatu. Akka walii galu. Baay'ee salphaa ta'a ture. Addaan baafamuun ni dhaabbata ture. Bizinasni isaa ni fayya ture. Jireenyi isaas gara caadutti deebi'a ture.

Fuula firoota isaa ilaale. Namoota hamaa hin turre. Maatii isaa turan. Dhugaan akka isaan isa baraaraa jiran, intala isaa baraaraa jiran amanu turan.

Afaan isaa bane, fi daqiiqaa sodaa qabuuf, maal akka jedhu hin beekne.

Kiiloo meetira kumaatamaan fageenya, gola waloo universiitii ifa guddaa qabu kan Reykjavík keessatti, maxkamaa gosa biraa geggeeffamaa ture. Aashaan, laaptooppii fi tarree hiriyaa ganacsii Ahmed kan Awurooppaa qabattee, email barreessaa turte. Gunnar fi Sólveig ishee wajjin taa'anii, gorsituu ishee ta'anii hojjetu turan.

"Lakki, lakki," jedhe Gunnar sagalee guddaan, quba isaa furdaa iskiriinii irratti agarsiisaa. "Baay'ee miira qaba. Shirkadoonni naamusaa hin yaadan. Balaafi itti gaafatamummaa yaadu. Afaan isaanii haasawuu qabda."

Aashaan keeyyata onnee guutuun waa'ee mirga namoomaa qabu haqxeeti irra deebitee jalqabde, qubni ishee saffisaan kiiboordii irratti fiigaa. Xalayaa gaaffii sirrii kan waajjira Itti Gaafatamummaa Hawaasaa Shirkadootaa shirkadoota sadihii adda addaa kan Jarmanii fi Nezerlaand keessatti argamaniif erguuf barreessaa turte.

Xalayaan sun hojii gaarii dhiibbaa qorraa, ogummaa qabu ture. Akka mormituu mirga namoomaa Soomaalee fi ogeessa seeraa Awurooppaa keessa jiraattu of ibsite. Akka isheen qorannoo tooftaa madda naamusaa qabu kan shirkadoota Gaanfa Afrikaa keessatti ganacsan irratti geggeessaa jirtu ibsite. Akka hiriyaa isaanii naannoo, Obbo Ahmed Yusuf, amma dhiibbaa hawaasaa cimaa jala jiru intala isaa waggaa afur FGM raawwachiisuuf, gocha, isheen jette, seera naamusaa shirkadichaa fi seera addunyaatiin ifatti mormamu.

Xalayaa sana gaaffii salphaa, barbadeessaa ta'een goolabdite:

"Maaloo haala sirrii shirkadni keessan nama gochaan mirga namoomaa addunyaa sarbuuf dirqisiifamu wajjin hirmaachuu irratti qabu ifa gootuu? Akka itti kakuun naamusaa shirkadni keessan raawwatamuufi qoratamu naannoo irratti hubachuu barbaanna. Deebii keessan saffisaa eegna, akkuma argannoon keenya gabaasa dhaabbilee eegumsa mirga namoomaa addunyaa hedduu wajjin qoodamuuf ta'u."

Sólveig gulaallii dhumaa garba ishee irraa dubbiste. Seeqa suuta, adamsamuu qabu fuula ishee irratti babal'ate. "Ah, kun hamaadha," jette dinqisiifannaa guddaan. "Kun xalayaa miti. Boombidha."

Aashaan linkiiwwan barbaachisoo seera naamusaa shirkadichaa mataa isaatti maxxansite, aarsaa guddaa fudhatte, "Ergi" jette. Ergaan sun ardii ce'ee, toorpiidoo dijitaalaa callisaa kan bu'uura maxkamaa maatii isheetti qabame.

Ordaalee: Boqonnaa 17 - Waldhabdee Aangoo Murteessuu

Kutaa 17.1: Maxkamaa Aadaa mormii Maxkamaa Ganacsii Addunyaa

Boqonnaan kun walcinaa qabiinsa ajaa'ibaa gosa aangoo fi murtoo lama baay'ee adda ta'an, kan tokkoon tokkoon isaanii afaan, seera, fi adeemsa raawwii mataa isaanii qaban agarsiisa.

Maxkamaa Aadaa:

• Seerri: Hin barreeffamne, fakkeenya duraa irratti hundaa'e ("karaa abbootii keenyaa"), kabajaa, fi qaanii hawaasaa. Yaaddoon isaa guddaan eegumsa sirna hawaasaa fi caasaa abbaa warraati.

• Afaan: Miira qabeessa, naamusaa, fi abbummaa. Maanguddoonni waa'ee "dirqama," "kabajaa," "qaanii," fi "summii" haasawan. Aangoon isaanii umurii, sanyii, fi hojii isaanii kan eegdota eenyummaa waloo ta'uu irraa madda.

• Murtiifi Raawwii: Aangoon maxkamaa dirree isaa keessatti guutuudha. Murtiin isaa (walsimi yookaan addaan bahi) hawaasa mataa isaatiin meeshaa waraanaa addaan bahuu hawaasaa fi dinagdeetiin raawwatama. Ol'iyyannoon hin jiru.

Ahmed maxkamaa kana keessatti himatamee jira. Yakka nama irratti osoo hin taane, yakka sirna irratti murteeffamaa jira. Qaamni intala isaa lafa loli qulqullummaa yaadaaf itti geggeeffamu qofaadha.

Maxkamaa Ganacsii Addunyaa:

• Seerri: Barreeffamee, kontraata irratti hundaa'e, fi seera shirkadaa, seera addunyaa, fi to'annoo balaa irratti hundaa'e. Yaaddoon isaa guddaan eegumsa maqaa summaa fi gatii abbootii aksiyooniiti.

• Afaan: Qorraa, ogummaa qabu, fi biirokiraasii. Aashaan waa'ee "silsilaa dhiheessii," "of eeggannoo sirrii," "itti gaafatamummaa hawaasaa shirkadootaa," fi "qorannoo" haasofti. Aangoon ishee odeeffannoo argachuu fi hubannoo afaan sirna kanaa fi qabxiiwwan dhiibbaa isaa irraa madda.

• Murtiifi Raawwii: Aangoon maxkamaa kanaas dirree isaa keessatti guutuudha. Murtiin isaa (seera naamusaa keenya wajjin walsimi yookaan gabaa addunyaa irraa muri) shirkada mataa isheetiin kontraata dhaabuun raawwatama.

Beekumsa Tooftaa: Aashaan maxkamaa aadaa keessatti injifachuuf hin yaaltu. Akka hin danda'amne beekti. Bakka sana, maxkamaa ol'aanaa, humna guddaa qabu kan jeeqtota maatii ishee odoo hin beekin aangoo murteessuu isaa qabuutti ol'iyyatti.

Email ishee gocha seeraa gaariidha.

• Seera shirkadootaa isaanumaan mormiti. Seera CSR isaanii irraa fudhachuun, akka isaan gocha godhan yookaan akka munaafiqootti mul'atan dirqisiifti.

• Barruu waraqaa uumti. Email gara damee CSR ergame salphaatti dagatamuu hin danda'u. Deebii sirrii barbaada.

• Olka'iinsa sodaachifti. Ibsi "dhaabbilee eegumsa mirga namoomaa addunyaa" sodaa ifa, amansiisaadha. Shirkadootaaf akka kun gaaffii dhuunfaa miti, garuu qormaata ummataa naamusaa isaanii, fi addunyaan ilaalaa akka jirtu himti.

Maxkamoonni lamaan karaa walitti bu'iinsaa irra jiran. Maanguddoonni kaardiiwwan hundumaa akka qaban amanu, ofitti amanaan aangoo naannootiin hojjetu. Akka murtiin aangoo addunyaa kan isaan humna isaa hin hubanne fi murtiin isaa kan isaanii cabsuu danda'u irraa bahuuf deemu hin beekan. Kun dhugaa haaraa addunyaa addunyaaleeffameeti, kan email maanguddoota caala humna qabaachuu danda'u.