www-somalia.com

Seera: Boqonnaa 19 - Xalayaa

Halkan guutuu deebii lamaan barreessuun dabarsan. Gocha ajaa'ibaa, fincilaa ture. Ahmed, kan yeroo hundumaa abbaa manaa hin mormamne ture, tooftaa haadha manaa isaa qaraa, hubataa ta'e jala of arge. Deeqaan, kan yeroo dheeraa callifte, sagalee ishee argatte, jechoota sirriitti kan umurii guutuu ilaaltuu irraa dhufaniin filatte.

Xalayaan duraa adeerra Ahmedif ture. Hojii gaarii mormii kabajaa qabu ture. Afaan Aashaa ibidda qabu, walitti bu'iinsa qabu hin fayyadamne. Afaan maanguddootaa mataa isaanii fayyadaman, isaanitti deebisanii.

Adeerra koo kabajamoo,

Gorsa keessan ulfaatina isaa wajjin fudhadheera. Yaaddoo keessan kabajaa maatii kootiif fi futuree intala kootiif nan hubadha. Yaaddoo kana irraa kan ka'e kabajaan gorsa keessan dhiisuu qaba.

Bizinasni koo, akkuma beektan, hawaasa keenya addunyaa bal'aa wajjin walqabsiisa. Bittoonni koo Jarmanii seeraafi naamusaan hojjetu, kan akkuma aadaa keenya gaarii, ijoollee miidhaa irraa eeguu barbaadan. Ifatti natti himaniiru akka maamiloonni isaanii oomisha mirga namoomaa sarbameen xuraa'e hin bitne. Gorsa keessan hordofuun kontraata dhoofinta koo dhaabuu, balbala guddaa hawaasa keenyaa gabaa Awurooppaatti cufuu fida.

Kanaaf, murtiin koo summii alagaa irraa hin dhalanne, garuu fedhii jireenya maatii koo eeguu irraa, kan isin yeroo hundumaa akka dirqama dhiiraa isa guddaa ta'e na barsiiftan. Gorsa keessan hordofuun kufaatii bizinasii kootiif, qaanii fi rakkina guddaa kan hasaasa gabaa kamiyyuu caala maatii keenya irratti fida. Karaa abbootii koo kabajuun ijoolleen isaanii kennaa biyya keenyaatiin akka guddatan mirkaneessu filachaa jira.

Intalti koo, Amal, akka Waaqni ishee uumetti hafti. Murtiin kun dhuma. Akka ogeessummaa kana keessatti argitan nan kadhadha, mormii osoo hin taane, gocha abbaa fi nama bizinasii itti gaafatamummaa qabu kan maatii isaa addunyaa jijjiiramaa jiru keessatti eegudha.

Ragaa gaarii ture. Naamusaa isaanii hin mormine; hojii irra oolchuu isaanii gaafate. Murtoo isaa akka mormii aadaatti osoo hin taane, akka madaallii barbaachisaa jiruu dinagdeetti irra deebi'ee bocome.

Xalayaan lammaffaan email shirkadoota Awurooppaatiif ture. Gabaabaa ture, fi gargaarsa Aashaatiin bilbila sagalee jeequmsa qabuun barreeffame.

Warra isin ilaallatuuf,

Email keessaniif fi cimsitanii mirga namoomaaf dhaabbachuu keessaniif galatoomaa. Akka ani seera madda naamusaa qabu keessan guutummaan eegu mirkaneessuuf barreessaa jira. Aniis haati manaa koos murtoo cimaa intalti keenya FGM akka hin raawwanne gooneerra.

Garuu, bu'aa tasaa cimsinee qajeelfamoota naamusaa waloo kana eeguu keenya irraa, maatiin koo amma gochaa hawaasaa fi dinagdee cimaa hawaasa naannoo keenyaa irraa mudachaa jira. Maanguddoonni maatii keenyaa ifatti addaan nu baasuun sodaachisaniiru mormii keenya gochaa hamaa kana keessatti hirmaachuu irraa.

Akka ragaatti, koppii xalayaa maanguddoota maatii keenyaa irraa arganne kan hiikame, fi koppii deebii koo sirrii ta'e maxxanseera. Kun mul'ata ifaa haala lafa jiru kan dhoofitoota naannoo seera naamusaa keessan eeguuf yaalan agarsiisa.

Akka seera shirkadni keessan ibseen, hiriyaa naannoo kan waan sirrii gochuuf cunqurfamaa jiru wajjin walta'iinsa akka agarsiiftan nan amana. Hojii gamtaa keenya bu'aa qabuu fi naamusaa qabu itti fufuu nan eega.

Erga Ahmed "Ergi" jedhee booda, nagaan ajaa'ibaa mana sana qabate. Raawwataniiru. Sodaachisoota lamaan fudhatanii walitti rukutaniiru. Dhohinsa uumu moo gaachana uumu hin beekan. Waan danda'an hundumaa godhaniiru. Amma, waan gochuu danda'an hundinuu eeguu qofa ture.

Deebiin hawaasaa dura dhufe. Xalayaan Ahmed callisa rifannootiin fudhatame, falmii cimaa maanguddoota gidduutti booda. Jeequmsaan. Aangoon naamusaa isaanii caqasa dinagdeetiin mormame. Qaanii fi gaabbii eegan, herrega bizinasii osoo hin taane. Akka itti deebisan hin beekan. Yeroo duraatiif, aangoon isaanii humna isaan hin hubanneen to'atame. Dhiibbaan Ahmed irra jiru hin dhabamne, garuu ni dhaabbate. Hawaasichi jeequmsa keessa ture, jeequmsa isaanii keessatti, bakka xiqqoon ture.

Deebiin Awurooppaa guyyaa lama booda dhufe. Email gabaabaa, sirrii kan waajjira guddaa Jarmanii irraa.

Obbo Yusuf,

Dhaabbannaa gootummaa fi seera qabeessa keetiif galatoomi. Waraqaawwan kee arganneerra. Dhimma kana koree naamusaa boordii keenyaatti ol guddisaa jirra. Deeggarsa guutuu fi hin daangeffamne shirkata keenyaa akka qabdu mirkaneeffadhu. Bakka bu'aan waajjira naannoo keenyaa yeroo gabaabaa keessatti si quunnamuun akka itti yeroo kana keessatti si gargaaruu dandeenyu mari'achuuf. Hojii gamtaa keenya ni dinqisiifanna.

Ahmed sarara dhumaa sagalee guddaan dubbise. Hojii gamtaa keenya ni dinqisiifanna.

Deeqaa ilaale, seeqa suuta fuula isaa irratti babal'atu, seeqa nagaa qulqulluu, hin makamne. Gaachanni cimee ture. Maxkamni ganacsii addunyaa murtoo isaa kenneera, hundumaas irra darbeera.

Deeqaan deebistee seeqatte, seeqa ishee keessatti nagaa qofa osoo hin taane, beekumsa callisaa, hin sochoone kan humna ishee. Intalti humna ishee callisa ishee keessa akka jiru baratte lola jechoota isheetiin injifatteetti.

Ordaalee: Boqonnaa 19 - Afaan Aangoo

Kutaa 19.1: Jijjiirraa Afaanii akka Meeshaa Tooftaatti

Boqonnaan kun barannoo tooftaa fayyadama "jijjiirraa afaanii"—humna afaanoota yookaan afoola adda addaa gidduutti jijjiiruu haala hawaasaa irratti hundaa'uun agarsiisa. Asitti, jijjiirraan afaanii afaaniin qofa miti, garuu yaadaanis. Deeqaa fi Ahmed ragaawwan lama guutummaan adda ta'an uuman, kan tokkoon tokkoon isaanii ilaalcha addunyaa dhaggeeffattoota isaaniif yaadame sirriitti madaalame.

Xalayaa 1: Afaan Abbaa Warraa Haasawuu.
Xalayaan adeerraaf ergame barannoo gaarii sirna keessaa loluuti, caqasa isaa mataa isaatti fayyadamuu.

• Afaan: Kabajaa, dirqama, maatii, fi hojii irra oolchuu.

• Tooftaa: Ragaa naamusaa (kan isaan beekan akka hin injifanne) dhiisee ragaa dinagdee cimaa dhiheessa. Maanguddoonni dirqama namaa kan maatii isaa jiraachisuu hubatu. Murtoo isaa akka karaa tokkicha dirqama abbaa warraa guddaa kana bahuuf fayyadamutti bocuun, Ahmed sirna gatii isaanii mataa isaa fayyadama.

• Bu'aa: Jeequmsa. Maanguddoonni waldhabdee gatiiwwan aadaa lama bu'uuraa gidduutti argamu: qulqullummaa aadaa mormii jiruu maatii. Yaadaan humna dhaban sababni isaas Ahmed addunyaa isaanii hin mormu; akka inni hojjetaa isaa gaarii ta'e "addunyaa jijjiiramaa jiru keessatti" himata.

Xalayaa 2: Afaan Libaraalizimii Shirkadaa Haasawuu.
Email Awurooppaatti ergame hiikaa guutuu rakkina isaanii afaan addunyaa kaabaatti.

• Afaan: Naamusaa, mirga namoomaa, walsimuu, cunqursaa, fi hirmaannaa.

• Tooftaa: Ahmed "dhiheessituu rakkina qabu" irraa gara "hiriyaa seera qabeessa"tti jijjiira. Amma balaa miti; qabeenya—ragaa jireenyaa kan seera naamusaa isaanii lafa irratti hojjetu. Gargaarsa hin kadhatu; "walta'iinsa" isa wajjin agarsiisuuf isaan affeera, fakkii ofii isaanii kan humna gaariitti miidhagsa.

• Bu'aa: Deeggarsa. Shirkadni carraa ifa, gatii xiqqaa qabu kan goota fakkaachuuf argata. Ahmed deeggaruun eenyummaa summaa isaanii cimsa fi eegdota Aashaan isaan sodaachifte irraa isaan eega. Isaaniif, injifannoo salphaa fi ifa kan walqunnamtii ummataati.

Mul'annaa Deeqaa akka Tooftaa Bociituutti:
Gootni dhugaan boqonnaa kanaa Deeqa dha. Deemsi ishee dhibdee callisaa irraa gara ijaaraa guddaa tooftaa walxaxaa kanaatti jijjiirama siyaasaa gadi fagoo ture. Jireenya sirna cunqursaa jala jiraachuun barnoota addaa, humna qabu caasaa fi dadhabina isaa keessatti akka kennu agarsiisa. Yaada maanguddootaa dhiheenyatti hubatti sababni isaas isheen isaanin bocamte. Humna isheen Ahmed xalayaa duraa barreessuu keessatti gargaartu bu'aa umurii guutuu dhaggeeffachuuti.

Hubannoon ishee saffisaan kan gama Awurooppaa agarsiiftu akka isheen yaada Aashaa dhageesse qofa osoo hin taane, akka isheen keessatti fudhatte agarsiisa. Barnoota guddaa aangoo baratteetti: diina sagalee guddaan afaan keetiin iyyaa hin injifattu; caqasa isaaniitiin isaan hidhuun injifatta.