www-somalia.com

Seera: Boqonnaa 20 - Nagaa Hin Mijaa'in

Emailoonni Awurooppaa irraa dhufan ittisa niyukilaraa turan. Deeggarsi ifa, sharafa malee kan hiriyaa bizinasii Ahmed humna qaban dhugaa maanguddoonni dagachuu hin dandeenye ture. Balaan kufaatii dinagdee guutuu nama isaanii tokkoof—kufaatii amma akka isaan sababa ta'anitti ilaalamuuf deemu—balaa guddaa ture.

Diinummaan ifaa dhaabbate. Dhiibbaan sirrii bade. Nagaa gosa haaraa mooraa maatii irratti bu'e—nagaa hin mijaa'in, eeggannoo qabu. Hasaasni guutummaan hin dhaabbanne, garuu sagaleen isaa jijjiirame. Amma himata hin turre, garuu hasaasa jeequmsaa fi kabajaa jibbaa, gaabbii qabu turan. Ahmed koree maanguddootaa dura dhaabbatee injifateera. Namni tokkollee kana dura hin goone. Amma nama sodaa fi dinqisiifannaa ajaa'ibaa ture.

Bizinasni isaa, kufaatii irraa fagaatee, tasgabbaa'uu jalqabe. Shirkadni Jarmanii, waajjira naannoo isheetiin, suuta ajaja xiqqoo, ariifannaa qabu karaa isaa fidde, aagaa ifa deeggarsa isaanii. Jechi sun saffisaan hawaasa daldaltootaa keessatti faca'e: Ahmed Yusuf deeggartoota alagaa humna qaban qaba. Isa mormuun humna hin mul'anne dheekkamsiisuu jechuudha.

Garuu nagaan haaraan, jilbaafataan kun gatii qaba ture. Amma gaarreen hin turre, garuu keessattis hin turre. Adda turan, maatii seera addaatiin jiraatu, gaachana alagaa hin mul'anneen eegee. Nagaa turan, garuu ammas kophaa turan.

Deeqaan guddaatti mi'aatte. Dubartoonni kaan amma isheef kabajaa qabu turan, garuu fageenya qabu. Amma isaan keessaa tokko hin turre. Dubartii intalti ishee "adda" taate, haadha manaa nama maanguddoota morme turte. Injifannoon ishee callisaan dallaa foonii isheefi hawaasa ishee gidduutti ijaarte. Maatii ishee, mana ishee, fi boona ishee qabdi turte, garuu gosa ishee dhabde.

Yeroo kanatti wanti hin eegamne ta'uu jalqabe.

Galgala tokko, ilmoo adeerraa dargaggittii, intala Ladan jedhamtu kan dhiheenya kana heerumte, mana isaaniitti dhufte sababa sukkaara liqeeffachuu. Yeroo isheefi Deeqaan jikicha keessatti kophaa ta'an, kaayyoon dhugaan Ladan hasaasa sodaa, jeequmsaan bahe.

"Dhugaadhaa, waan isaan jedhan?" jette Ladan, iji ishee banamee. "Akka Amal kee... ammas guutuudhaa?"

Deeqaan mataa raafte, onneen ishee tasa saffisaan rukuchuu jalqabe.

Ladan naannoo ishee ilaalt akka waan namni dhaga'u hin jirre mirkaneessuuf. "Abbaan manaa koo... nama gaariidha. Garuu halkani keenya... anaaf miidhaadha. Hamaa miti, garuu hin hubatu. Ani nan fakkeessa. Hundumti keenya ni fakkeessina." Deeqaa ilaalt, abdii abdi kutannaa ija ishee keessa jiruun. "Obboleettiin kee Aashaan... waan isheen irbaata irratti jette... waa'ee isaanii nan yaada. Akkana ta'uu qabaa?"

Caccabdoo duraa dallaa callisaa ture. Deeqaan, jechoota ishee of eeggannoon filatte, hin lallabne. Salphaatti sheekoo ishee himte. Waa'ee halkani cidha ishee, waa'ee waggoota obsa callisaa, fi waa'ee jaalala ittisaa cimaa kan Amal kan dhumarratti gootummaa isheef "lakki" jettu kenne haasofte.

Ladan dhaggeeffatte, imimmaan ija ishee keessatti guutamee. Yeroo isheen baatu, koobbee sukkaaraa qofa hin fudhanne. Sanyii carraa fudhatte.

Torban booda, dubartii biraa dhufte, yeroo kana dubartii dulloomtuu, olla, kan waa'ee ulfa rakkisaa haadha abbaa manaa ishee himattu, rakkina Deeqaan homaa hin hafne FGM irraa akka dhufe beektu. Haasawni sun, duraan of eeggannoon, gara balaawwaniitti, balaawwan namni hundinuu beeku garuu namni tokkollee waa'ee hin haasofnetti garagale.

Jikichi Deeqaa suuta, callisaan, gosa daree barumsaa haaraa ta'aa ture. Bakka sammuu jijjiiruu akka kan haadha abbaa manaa ishee, yookaan bakka falmii qaroo akka kan Aashaa hin turre. Mana nagaa, gola qalbii jijjiirannaa, bakka gidiraawwan dhoksaa, hasaasaa kan dubartootaa sagalee guddaan dubbatamuu danda'u, tarii yeroo duraatiif. Lallabduu yookaan siyaasaa hin turre. Ragaa turte. Nagaa kophaa, hin mijaa'in kana keessatti, ragaan dubartii tokkoo, callisaa, humna guddaa hundumaa ta'uu danda'uu argachaa turte.

Ordaalee: Boqonnaa 20 - Bu'aa Mormii Irra Deddeebi'amee

Kutaa 20.1: Injifannoo irraa gara Dura Deemaatti

Boqonnaan kun bu'aa walxaxaa gocha mormii milkaa'ina qabu booda dhufu qorata. Injifannoon goolaba qulqulluu miti; kakaastuu haala hawaasaa haaraa, caala walxaxaa ta'edha. Deeqaa fi Ahmed deebisanii gareetti hin simatamne. Bakka sana, mormiin isaanii hojii hawaasaa haaraa, hin barbaadamne kenneef: dura deemaa ta'aniiru.

Dallaa Foonii Dura Deemaa:
Dura deemaan, ibsa isaatiin, qaama guddaa irraa adda. Deeqaa fi Ahmed amma hawaasa isaanii "dura" jiran, kunis gosa kophaa ta'uu haaraa uuma. Reaksiyooniin hawaasaa—kabajaa qaba garuu fageenya qaba—adeemsa of ittisuuti. Maatii guutummaan fudhachuun amantiiwwan hawaasaa gadi fagoo dogoggora akka turan fudhachuudha. Isaan addaan baasuu itti fufuun amma balaa guddaa qaba. Kanaaf, garee haaraa keessa kaa'aman: adda, adda. "Dallaan foonii" kun gatii dura deemaa ta'uuti. Amma hin cunqurfamtu, garuu ammas hin hubatamtu.

Dhaloota "Mana Nagaa":
Guddinni guddaan mul'annaa jikicha Deeqaa akka bakka haasawa mormituutti. Kun dhugaa beekamaa seenaa jijjiirama hawaasaa keessatti. Yeroo mormiin sirrii, ummataa aangoo irratti hin danda'amne, jijjiiramni bakka al-sirrii, dhuunfaa keessatti jalqaba—gola jireenyaa, jikicha, garee hodhaa.

• Humna Fakkeenyaa: Mormiin milkaa'ina qabu kan Deeqaa fi Ahmed fakkeenya humna qabu uumeera. Sirnichi tokkicha akka hin taane, akka mormuun danda'amu mirkaneessaniiru. Kun dubartoota biroo, akka Ladan, ifa abdii duraa kan isaan takkaa hin qabaatin kennaaf.

• Hamii irraa gara Walta'insaatti: Dur, haasawni dubartootaa meeshaa to'annoo hawaasaa ture (hamii). Amma, jikichi Deeqaa bakka haasawni sun gara walta'insaatti jijjiiramuu danda'u ta'aa jira. Fudhannoon Ladan—"Hundumti keenya ni fakkeessina"—gocha fincilaati. Yeroo gidiraan walii qoodamu, dhuunfaa akka rakkoo siyaasaa waloo ibsamuu jalqabudha.

• Deeqaa akka "Ragaatti," "Lallabduu" osoo hin taane: Hojiin Deeqaa haaraan guddaadha. Afaan tiyoorii yookaan dheekkamsa siyaasaa Aashaa hin qabdu. Humni ishee muuxannoo ishee jireenyaa irraa dhufa. Dubartoota biroo maal akka amanan hin himtu; dhugaa gidiraa ishee fi carraa karaa biraa ragaa baati qofa. Kun yeroo baay'ee karaa amansiisuu caala bu'aa qabeessa kan ragaa siyaasaa qajeelaa caala, akkuma inni walitti bu'iinsa hin qabne fi baay'ee dhugaa ta'e.

Deeqaa fi Ahmed durii caala kophaa ta'uu mi'aachuu danda'u, garuu odoo hin beekin sochii jalqabaniiru. Sochii amma qabxii muraasa hasaasaa kan hojiiwwan mana salphaa irratti hundaa'edha. Garuu akkanatti fincilli hundinuu jalqaba: iyyaan osoo hin taane, hasaasaan kan dhugaa bakka nagaa qabuutti dubbachuuf ija jabaatu.