www-somalia.com

Kutaa 6: Ragaafi Caccabiinsa

Seenaa: Boqonnaa 21 - Gabaasa Adda Waraanaarraa

Bilbiloonni viidiyoo obboleeyyan gidduu jiran amala haaraa fudhatan. Amma lubbuu baraarsaa addunyaa lama addaan bahu gidduu jiru qofa hin turre, garuu walgahiiwwan tooftaa jenaraalota lama kan dirreewwan lolaa walfakkaataa adda addaa to'atan turan.

Aashaan, kan amma waggaa dhumaa digirii maastarii ishee keessa jirtu, humna guddaa taateetti. Pirofeesaroonni ishee ishee mariisisu, dhaabbileen miti-mootummaa addunyaa kan Geneva fi Brussels keessatti argaman ilaalcha ishee addaa kan nama Soomaalee dhalatteefi ogeessa seeraa baratte ta'uu isheetiif ishee barbaadu turan. Waraqaawwan tooftaa barreessaa, gabaasotaaf gumaachaa, fi paanaalota irratti haasawaa turte. Garuu yeroo baay'ee akka lola fakkiiwwanii, lakkoofsa, fi seera abstractii loltuutti mi'aatti turte.

Gabaasonni Deeqaa "dirree jikichaa" irraa humna bu'uuraa kan hojii Aashaaf lubbuu kennu turan.

"Ladan hardha ammas dhufte," jetti Deeqaan, sagaleen ishee gadi aanaa fi iccitii qabu, odoo bilbila iccitii Aashaan akka isaan fayyadaman cimsitees. "Obboleettiin ishee xiqqoon waggaa sagal. Maatiin ayyaana... qopheessaa jira. Ladan abbaa manaa ishee amansiisuuf yaalaa jirti akka inni didu. Nama gaariidha, garuu haadha isaa sodaata."

Aashaan xiyyeeffannoon dhaggeeffatti, qabxiiwwan barreessaa. "Ragaan haati isaa maali? Maal fayyadamti dhiibbaa isaaniif gochuuf?"

"Waan beekamaa," jetti Deeqaan aarsitee. "Qulqullummaa. Kabajaa. Sodaa intalti nama hin argattu."

"Tole," jetti Aashaan, sammuun ishee tooftaa hojjechuu jalqabee. "Ladanitti himi abbaan manaa ishee haadha isaa gaaffii tokko haa gaafatu: 'Jireenyi intala keenyaa yaada ollaa caala gatii xiqqaa qabaa?' Deeqaa, gabaasa fayyaa haaraa WHO irraa jira, lakkoofsa intaloota infekshiniin as naannoo keenyatti du'an agarsiisu. Guduunfaa siif erga, hiikamee. Ladan kenniif. Abbaan manaa ishee maatii haa agarsiisu. Lakkoofsota, balaawwan dhugaa haa argan."

Kun caasaa haaraa isaanii ta'e. Deeqaan odeeffannoo dhugaa, namaa—sodaawwan addaa, ragaawwan dhugaa, boca lola lafa jiru—laatti turte. Aashaan ammoo meeshaa waraanaa—odeeffannoo, ragaawwan mormu, dhugaawwan seeraa fi yaalaa kan addunyaa alaa irraa kan lola maatii dhihoo kana keessatti meeshaa waraanaatti fayyadamuun danda'amu—laatti turte.

Haasawni jikichaa guddate. Dubartoonni, humna callisaa Deeqaatiin jajjabaatanii fi odeeffannoo Aashaan ergituun hidhatanii, ifatti wal haasawuu jalqaban. Sanduuqa iccitii xiqqoo, shilingii muraasa bajata mana dubartii hundumaa irraa, uuman, dubartii ilmi ishee infekshinii yeroo dheeraa kan hundinuu FGM irraa akka dhufe beekan qabdu gargaaruuf. Gocha kunuunsa waloo xiqqoo ture, garuu gocha fincila siyaasaa cimaa ture. Neetworkii nageenya hawaasaa mataa isaanii ijaaraa turan, caasaa abbaa warraa isaan dagate irraa of danda'ee.

Guyyaa tokko, Aashaan bilbila dhaabbata mirga namoomaa guddaa irraa argatte. Iyyannoo deeggarsaa pirojektii guddaa kan FGM Gaanfa Afrikaatti mormuuf qopheessaa turan.

"Tooftaawwan durii gubbaa-gadii qabna," jette manajara pirojektii, dubartii Swiss yaada gaarii qabdu. "Duula miidiyaa, mootummaa irratti olola, hojjetoota fayyaa leenjisuu. Garuu kutaa bu'uuraa barbaanna. Waan haaraa. Maaltu lafa irratti hojjeta, Aadde Yusuf? Maaltu dhugaan sammuu mana keessatti jijjiira?"

Aashaan kursii ishee apartment ishee callisaa Reykjavík keessa jirutti duubatti deebitee seeqatte. Jikicha obboleettii ishee, hasaasa, sanduuqa iccitii ilmoo dhukkubsattu yaadde.

"Gabaasa siif qaba," jette, sagaleen ishee ofitti amanaan isheen takkaa hin mi'aayin guutamee. "Gabaasa dirree lolaa irraati. Waan ati yaaddurratti miti. Iyya irratti miti. Dhaggeeffachuu irratti. Bakka nagaa qabu uumuu kan dubartoonni gidiraa isaanii dhuunfaa dhugaa ummataa, waloo ta'etti jijjiiran irratti. Siyaasaa jikichaa irratti."

Gosa pirojektii haaraa ibsuu jalqabde, kan dhiibbaa alagaa irratti hin hundaanne, garuu haasawa callisaa, gootummaa qabu kan duruu ta'aa jiru, dubartii dubartiin, mana manaan, guddisuu fi deeggaruu irratti. Moodela Deeqaa ture, Aashaanis dirree addunyaa kennuuf deema turte.

Ordaalee: Boqonnaa 21 - Marsaa Deebii Hirmaannaa

Kutaa 21.1: Bu'uuraafi Olaanaa Gidduu Riqicha Ijaaruu

Boqonnaan kun walqunnamtii gaarii, wal-gargaarsaa kan hirmaannaa "bu'uuraa" (hojii naannoo, hawaasa irratti hundaa'e) fi hirmaannaa "olaanaa" (tooftaa sadarkaa olaanaa, seera, fi olola) gidduu jiru agarsiisa. Walta'insi obboleeyyanii marsaa deebii humna qabu kan dirreewwan lamaanuu caala bu'aa qabeessa taasisu uuma.

Yaa'a Odeeffannoo: Gadi irraa gara Gubbaatti.

• Deeqaa (Bu'uura): "Dhugaa lafa jiru" laatti. Gabaasonni ishee anekdootii miti; odeeffannoo siyaasaa barbaachisaadha. Ragaawwan guddaa kan aadaa qabatanii fayyadaman, sodaawwan addaa fi dhiibbaawwan maatiin mi'aayan, fi laandii miiraa fi hawaasaa hawaasichaa agarsiifti. Gosa odeeffannoo faahfaahina qabu, dhugaa kan dhaabbileen miti-mootummaa guguddaan, kan yeroo baay'ee fageenya irraa hojjetan, baay'ee barbaadan garuu yeroo baay'ee hin arganneedha.

• Rakkina Hirmaannaa Gubbaa-gadii: Fudhannoon manajara pirojektii Swiss sun himata. Tooftaawwan aadaa "olaanaa" (miidiyaa, olola) yeroo baay'ee ni kufu sababni isaas yaadota hawaasni maal akka barbaadu yookaan akka itti yaadu irratti hundaa'u. Akka dhiibbaa alagaatti mi'aachuu danda'u fi gufuuwwan dhugaa jijjiiramaaf jiran hin furre ta'uu danda'u.

Yaa'a Qabeenyaa: Gubbaa irraa gara Gadiitti.

• Aashaa (Olaanaa): Akka hiiktuufi karaatti hojjetti. Odeeffannoo dhugaa Deeqaa irraa fudhattee waan lamaatti hiikti:

  1. Meeshaa Waraanaa Qaroo Bu'uuraaf: Gabaasota Deeqaa gulaalti fi ragaawwan mormuu fi odeeffannoo xiyyeeffannoo qabu, bu'aa qabeessa deebisti (akka gabaasa WHO). Dubartoota jikicha keessa jiran meeshaa waraanaa barnoota ishee olaanaa hidhachiisaa jirti. Kun lola isaanii mataa isaanii caala bu'aa qabeessa akka ta'an isaan aangessa.

  2. Hubannoo Tooftaa Olaanaaf: Moodela Deeqaa—"siyaasaa jikichaa"—fudhattee afaan iyyannoo deeggarsaa fi tooftaa dhaabbilee miti-mootummaatti hiikti. Hojjetoota sadarkaa olaanaa akka jijjiiramni hawaasaan hogganamu, bu'aa qabeessi dhugaan maal akka fakkaatu agarsiisaa jirti.

• 
  

Moodela Walmakaa Uumuu:
Bu'aan marsaa deebii kanaa moodela haaraa, walmakaa hirmaannaa kan moodela lamaan kophaa isaanii caala humna guddaa qabuudha.

• Hawaasaan hogganama, aangoo fi beekumsa dubartoota lafa jiran kabajuun.

• Ragaa irratti hundaa'a, odeeffannoo fi xiinxala ogeessaa fayyadamuu deeggarsa yaaliiwwan hawaasaatiif.

• Guutuudha, lola dhuunfaa, nama dhuunfaa mana keessatti fi rakkoolee caasaa sadarkaa olaanaa yeroo walfakkaataatti furuu.

Aashaan "warra sagalee hin qabneef sagalee kennuu" qofa miti. Sun jecha beekamaa fi yeroo baay'ee tuffii qabuudha. Deeqaa fi dubartoonni kaan sagalee qabu. Wanti Aashaan laattu sagalee guddistuudha. Haasawa callisaa, humna qabu kan jikicha obboleettii ishee hawaasa mirga namoomaa addunyaa sagalee guddaa wajjin walqabsiisaa jirti. Walsimni kun sanduuqa iccitii xiqqoo ilmoo dhukkubsattuuf moodela pirojektii misoomaa addunyaa miliyoona doolaaraa ta'uu danda'uuf sababa ta'a. Adeemsa rirriqni mormii dambalii jijjiiramaatti ittiin jijjiiramudha.