www-somalia.com

Seera: Boqonnaa 23 - Gatii Bilbila Tokkoo

Ahmed mana deebi'ee Deeqaaf waan ta'e hime. Sheekoo sana sagalee fiigee, miira malee hime, garuu Deeqaan jeequmsa keessaa dhageessuu dandeesse. Yeroo inni xumure, callisni gola isaanii xiqqoo ulfaatina intala Farah du'aa jirtuun guutamee.

Deeqaan waa'ee intala xiqqoo, Suleekaa, kan isheen mooraa keessatti taphachaa odoo jirtuu argite yaadde. Hoo'aan, jireenya isheetiif loltuu, qaama xiqqoo biraa aarsaa yaada namaa kabajaaf aarsaa ta'e yaadde. Achiin boodas waa'ee Farah, nama obboleettii ishee quufee, kan "qulqullummaa" amma ilmoo isaa ajjeesaa jiru ayyaaneffate yaadde. Dheekkamsa qorraa, cimaa onnee ishee keessa bu'e.

"Lakki," jette, sagaleen ishee callisaa garuu hin sochoone.

Ahmed ishee ilaale, rifate. "Lakki?"

"Lakki," jette irra deebitee. "Gatii 'aadaa' isaa haa argu. Maanguddoonni haa argan. Mooraan guutuun gatii qulqullummaa isaanii qaalii haa argu. Maaliif Aashaan intala nama gammachuun Amal keenya akka qalamtu ilaaluu danda'u baraarti?"

Miira cimaa Ahmed takkaa haadha manaa isaa irraa dhaga'e ture. Sagalee dubartii umurii guutuu gidiraa callisaa obsitee kan amma naasuu cunqursaa isheetiif agarsiisuu gaafatamtu ture.

Ahmed garuu, mul'ata fuula Farah argee ture. Abbaa argee ture, yaada-qabeessa osoo hin taane. "Waa'ee Farah miti, Deeqaa," jedhe suuta. "Waa'ee ilmooti. Akka Amal keenya qulqulluu mitii?"

"Intala itti aantu hoo?" jette Deeqaan, sagaleen ishee olka'aa. "Yoo Aashaan hirmaatte, yoo doktoorri alagaa ilmoo baraare, barannoon maali? Akka bu'aan hin jirre! Akka isaan hamaa isaanii itti fufuu danda'an fi warri dhihaa duubatti deebi'anii jeequmsa isaanii qulqulleessan! Farah homaa hin baratu. Waan Waaqayyoo fedheef akka isheen baraaramte jedha. Sirnichi itti fufa, intalti biraas waggaa itti aanu ni duuti."

Caqasni ishee hamaa fi guutuu ture. Ifa tooftaa qorraa jenaraalaati, caqasa Aashaan mataan ishee dinqisiifattu. Garuu Ahmed, kan waggoota maxkamaa dhiirotaa keessa dabarse, dhugaa biraa beeka ture.

"Yoo homaa hin goone hoo," jedhe morme, "barannoon maali? Akka nuti isaan caala gaarii hin taane. Akka karaan keenya haaraan akkuma kan duriitti hamaa ta'e, dhibdee adda addaa qofa. Harka ishee qabe. "Deeqa, obboleettiin kee lola yaadaa lolti. Nuti... addunyaa namootaa keessa jiraanna. Yoo amantiin keenya nu caala naasuu hin qabne taasisuu baate, gatiin isaanii maali?"

Jeequmsaan, Deeqaan bilbila bilbiluu fudhatte.

Walqunnamtiin Reykjavík ifa ture. Aashaan callisa rifannootiin dhaggeeffatte yeroo Deeqaan sheekoo himtu. Miira walmormu kan obboleettii ishee walfakkaataa mi'aatte: gammachuu maraataa kufaatii Farah irratti, fi naasuu gadi fagoo, miidhaa qabu ilmoof.

"Deeqaan sirrii dha, beekta," jette Aashaan, sagaleen ishee dadhabee. "Tooftaan, sirrii dha. Balaa kana akka ta'u dhiisuun barannoo humna qabu, rifachiisaa hawaasa guutuuf ta'a." Dhaabbatte, ulfaatinni murtoo ishee irratti dhiibaa. "Gabaasota koo UN'tti humna guddaa kenna. Lakkoofsa biraa, intala duute biraa kan mishiina dheekkamsaa boba'u."

Ija ishee cufatte, sammuu ishee keessatti, lakkoofsa osoo hin taane, fuula intala xiqqoo argite. Seera bu'uuraa hojii ishee oofu, seera isheen dareewwan barumsaafi hoola walgahii keessatti mormite yaadde: mirga guutuu, sharafa malee kan ilmoo hundinuu fayyaafi nageenyaaf qabu.

"Garuu falmii injifachuuf hin yaallu, mitii?" jette, ofii isheetti caala Deeqaatti haasoft. "Addunyaa gaarii ijaaruuf yaalaa jirra. Seerri duraa addunyaa gaarii ammoo: ilmoo fuula kee dura jiru baraari."

Sagaleen ishee cimee, murtiin fudhatame. "Tole. Nan bilbila. Doktooricha nan beeka. Gargaarsa dhuunfaa akka ta'e, maatii kanas amma ittisa koo jala akka jiru nan hima. Garuu gatii ni jiraata. Maallaqa miti. Gatii addaa."

Karoora ishee Deeqaaf ibsite. Gochaa, hamaa, fi gaarii ture. Yeroo Deeqaan xumurte, Ahmed ilaalt, waldhabdeen ishee furamee, bakka isaa ifa sibiilaa fudhate.

Ganama itti aanu, Ahmed mana Farah deeme. Maatiin walitti qabamee, fuulli isaanii gaddaan adi ture. Farah ol ilaale, abdii abdi kutannaa ija isaa keessatti.

"Dumaashiin koo ni bilbilti," jedhe Ahmed, sagaleen isaa sirrii. "Doktoorri Jarman intala kee ni arga. Garuu shuruudo jira. Lama."

Farah fedhiin mataa raase. "Waan hundumaa."

"Dura," jedhe Ahmed, sagaleen isaa aangoo inni takkaa hin beekneen sagaleessee. "Maanguddoota na murteessan dura deemta. Dhugaas isaaniif himta. Intalti kee du'aa akka jirtu, hoo'aan osoo hin taane, muraan, himta. Jechoota 'Miidhaa Qaama Saalaa Dubartootaa' sagalee guddaan jetta. 'Aadaa' kees fi 'kabajni' kees kana ishee irratti fide akka ta'e isaaniif himta."

Farah ilaale, fuulli isaa daaraa. Himata salphina ummataa guutuuti.

"Lammaffaa," jedhe Ahmed, ilaalchi isaa hin sochoone. "Yeroo intalti kee fayyitu, kakuu cimaa, ummataa, maanguddoota sana dura, ijoolleen kee kaan, ilmaan kee fi intaloota kee futuree, gochi kun kabajaa osoo hin taane, balaa akka ta'e hubachuun akka guddatan galta. Ragaa taata. Sheekoo kee nama dhaggeeffatu hundumaaf himta."

Dhaabbate, ulfaatinni fedhiiwwan akka degaan eeyyame. "Sun gatii Aashaati. Boona kee, jireenya intala keetiif."

Ordaalee: Boqonnaa 23 - Naamusa Hirmaannaa

Kutaa 23.1: Jeequmsa Baraarsaa: Hirmaannaa mormii Bu'aa

Boqonnaan kun geesiota gidduu jeequmsa naamusaa walxaxaa hirmaannaa fi gargaarsa addunyaa keessatti agarsiisa: "Jeequmsa Baraarsaa."

Haala Deeqaa: Caqasa Bu'aa.
Reaksiyooniin Deeqaa duraa ilaalcha tooftaa, fayidaa qabu guutummaan agarsiisa. Balaa akka ta'u dhiisuun, odoo namaaf hamaa ta'ees, gaarii guddaaf akka tajaajilu mormiti.

• Ittisa cimaa uuma. Du'i ilmoo ragaa hin mormamne, miira qaamaa kan FGM mormu kan caqasni aadaa kamiyyuu cabsuu hin dandeenye.

• Balaa naamusaa ittisa. "Balaa naamusaa" yaada gaachana nageenyaa amala balaa qabuuf kennuun amala sana caala akka babal'atu taasisuudha. Deeqaan yoo warri dhihaa (kan kiliinikiin agarsiifamu) yeroo hundumaa "jeequmsa qulqulleessuuf" jiraatan, hawaasni gocha isaanii balaa qabu jijjiiruuf kaka'umsa akka hin qabaanne mormiti.

• Gosa haqaati. Ilaalcha isheetiin, Farah nama nagaa cinaa dhaabbatu miti; raawwataa bu'aa yaada isaa dhugaa mudachaa jiru.

Kun ragaa qorraa garuu cimaadha, yeroo baay'ee sadarkaa olaanaa siyaasaa alaa fi gargaarsa misoomaa keessatti falmamu.

Haala Ahmed fi Aashaa: Caqasa Namummaa Addunyaa.
Ahmed fi Aashaan dhumarratti goolaba walfakkaataa irra ga'u karaa adda addaatiin, seera bu'uuraa sochii mirga namoomaa agarsiisuun.

• Ragaa Ahmed (garaa irraa): Ragaan isaa naasuu salphaa, battalaa irratti hundaa'a. Fuula abbaa gidiraa argee garagaluu hin danda'u. Caqasni isaa, "Yoo amantiin keenya nu caala naasuu hin qabne taasisuu baate, gatiin isaanii maali?" Mormii fayidaa qabeenya qorraa kan naasuu battalaatiif.

• Ragaa Aashaa (mataa irraa): Aashaan caqasa tooftaa Deeqaa guutummaan hubatti, odoo du'i "fayyadamuu" danda'u kaayyoo isheetiif afaaniin jettees. Garuu seera bu'uuraa irratti hundaa'uun mormiti. Sochii mirga namoomaa yaada jireenyi nama hundinuu gatii guutuu qaba irratti hundaa'a. Ilmoo tokko "gaarii guddaa" warra kaaniif aarsaa gochuu hin dandeessu, sababni isaas yeroo sana gootu, seera ati isaaf loltu sarbiteetta. Seerri bu'uuraa, akkuma isheen jettu, "ilmoo fuula kee dura jiru baraari."

Gatii Aashaa: Walsimuu Naasuu fi Tooftaa.
Furmaanni Aashaa walsimuu gaarii haalawwan lamaaniiti. Naasuu fi tooftaa gidduutti hin filattu; gocha naasuu akka meeshaa waraanaa jijjiirama tooftaatti fayyadamti.

• Ilmoo ni baraarti, seera bu'uuraa mirga namoomaa addunyaa eeguun.

• Gatii ni fudhatti, dhugaan bu'aa cimaan Farah irra akka ga'u mirkaneessuun. Gatiin sun jireenya intala isaa miti, garuu kabajaa ummataa fi yaada isaati.

Moodela "haqa deebisuu" barbaaddi. Raawwataa adabuu qofa miti; adeemsa suphuu keessatti akka hirmaatu dirqisiifti. Farah ifatti amantii isaa duraanii dhiisuu qaba fi hirmaataa gochaa sirna inni dur deeggare caccabsuu keessatti ta'uu qaba. Kun caala tooftaa fi jijjiirama guddaa qaba intala isaa du'uu dhiisuu caalaa. Jireenya baraaraa jirti fi tarii diina humna guddaa qabu kaayyoo ishee hiriyaa gaarii, humna qabuutti jijjiiraa jirti. Gocha dhumaa jeequmsa carraatti jijjiiruuti.