www-somalia.com

Seera: Boqonnaa 29 - Mallaqa Jalqabaa

Deeqaan distii jikicha ishee keessatti yeroo qulqulleessitu Ahmed seene, fuulli isaa gammachuun waggootaan hin argamneen ifee. Waraqaa qabatee ture, faksii haphii kan amma waajjira isaatti dhufe.

"Geneva irraayi," jedhe, sagaleen isaa dinqisiifannaan guutamee. "Dhaabbata Aashaa irraa."

Deeqaan harka ishee goggogfatte, onneen ishee xiqqoo saffisaan rukuchuu jalqabee. Waraqaa fuute. Xalayaa sirrii, kontraata hojii ture. Isheef barreeffame.

Hojii "Qindeessituu Hawaasaa Olaantuu" pirojektii haaraaf isheef dhiheesse. Dirqama ishee ibse: garee "koree jikichaa" hogganuu fi babal'isuu, sanduuqa deeggarsa hawaasaa haaraa to'achuu, fi qunnamtii guddaa pirojektichaaf lafa irratti ta'uu.

Achiin boodas lakkoofsa argite. Mindeessicha. Seera warra dhihaatiin xiqqoo ture, garuu Deeqaaf, qabeenya guddaa ture. Kan Ahmed ji'a gaarii keessatti bizinasii isaa rakkataa jiru irraa argatu caala ture. Kan ishee mataa ishee ture.

Kursii xiqqoo irra teesse, waraqaan harka isheetti hollatu. Maallaqni, addunyaa ishee keessatti, waan dhiirotaaf qofa ture. Abbootii manaafi abbootii irraa argama, fi baasii manaaf kennama. Jireenya ishee guutuu, maallaqa ishee mataa ishee, ogummaa isheetiin argatte, takkaa hin qabanne. Yaadni mataan isaa akkas alagaa ture kan abjuu fakkaatu.

Ahmed dura isheetti jilbeenfate, iji isaa boona cimaa, hin jeequmneen ifee. "Si beekaniiru, Deeqaa," jedhe, sagaleen isaa miiran guutamee. "Addunyaan eenyu akka ati taate si beekeera."

Galgala sana, Deeeqaan walgahii sirrii duraa Koree Jikichaa waamte. Ladan fi dubartoota sadihii biroo bu'uuraa mana isheetti walitti qabde. Oduu isaanitti himte. Gareen isaanii iccitii amma iccitii akka hin taane ibsite. Pirojektii ta'eera. Kan sirrii. Isheenis, Deeqaa Yusuf, qindeessituu isaa turte.

Achiin boodas oduu lammaffaa isaanitti himte. "Ladan," jette, sagaleen ishee sirrii garuu hoo'aa. "Pirojektiin qindeessitoota lama barbaada. Aniis Aashaanis... yoo ati kan biraa taate ni kabajamna." Kontraata lammaffaa, walfakkaataa miiza irraan isheef dhiibde.

Ladan waraqaa ilaalt, iji ishee imimmaaniin guutamee. Haadha manaa dargaggittii, barnoota xiqqoo qabdu, kan sadarkaan ishee abbaa manaa ishee irraa qofa dhufu turte. Waraqaan kun, maqaan kun, mindeessi kun—eenyummaa haaraa ture.

Garuu yeroon fincila guddaa dhuma dhufe. Deeqaan Sanduuqa Deeggarsa Hawaasaa ibsite. "Gaachanadha, akkuma Aashaan jette," jette ibsite. "Sanduuqa maatii intaloota isaanii eeguu filatan gargaaruuf, gatii yaalaa warra gidiraa jiran gargaaruuf, dubartoota rakkina keessa jiran gargaaruuf." Dhaabbatte. "Nuti... nuti warra isa to'annudha. Nuti shanan. Nuti koreedha. Murtoo ni goona."

Callisni humna guddaa qabu, hasaasaan gola sana guute. Dubartoonni kun, kan jireenyi isaanii murtoo dhiirotaatiin to'atamaa ture, amma aangoo dhugaa, qabatamaa harka isaaniitti kennamaa jira. Aangoo maallaqaa. Aangoo eeyyee jechuu, gargaaruu, fayyisuu, eeguu.

Amma garee deeggarsaa qofa hin turre. Boordii daarektarootaa turan. Hogganoota sochii turan. Milkaa'inni yookaan kufaatiin pirojektii, haalli intaloota golee isaanii xiqqoo addunyaa, amma harka isaanii keessa ture.

Deeqaan fuula dubartoota naannoo isheetti ilaalt. Sodaa argite, eeyyee. Garuu murannoo sibiilaa ifaa jirus argite. Hasaasni callisaa jikicha ishee keessa ture walgahii sirrii ta'eera. Dhibdoonni maallaq-kenitoota ta'aniiru. Madaalli aangoo addunyaa isaanii xiqqoo amma hin deebifamne, bu'uuraan, fi bareedinaan garagale.

Ordaalee: Boqonnaa 29 - Siyaasaa Mindeessaa

Kutaa 29.1: Humna Dinagdee akka Mishiina Bilisummaatti

Boqonnaan kun yaada abstract kan "aangessuu" gara kutaa isaa isa qabatamaa fi jijjiirama guddaa fiduutti gadi buusa: humna dinagdee. Odoo injifannoowwan naamusaa fi hawaasaa guddaa ta'anii, seensifni mindeessaa fi sanduuqa hawaasni to'atu wanta dhugaan caasaa aangoo lafa irratti jijjiirudha.

Mindeessi akka Meeshaa Mormituutti:
Mindeessi Deeqaa maallaqa qofa miti; ibsa siyaasaa gadi fagoo kan sirna abbaa warraa aadaa karaa hedduu guddaatti mormuudha:

1. Gatii Dubartii Abbaa Manaa Ishee irraa Addaan Baasa: Sirna abbaa warraa keessatti, gatiin dinagdee dubartii al-qajeelaa—abbaa manaa ishee irraa dhufa. Hojiin ishee mana keessaa hin kaffalamu kanaaf hawaasaan gatii xiqqaa qaba. Mindeessi sirrii eenyummaa dinagdee of danda'e laataf. Gatiin ishee amma hojii ishee akka haadha manaatti yookaan haadhaatti qofa hin taane; ogummaa ishee ogummaa kan qindeessituu hawaasaattiinis ni argama.

2. Madaallii Aangoo Mana Keessatti Jijjiira: Dhugaan mindeessi Deeqaa kan Ahmed caaluu gocha guddaadha. Suuta moodela aadaa kan dhiirti jiraachisaa ta'e caccabsa. Boona gammachiisaa Ahmed, gadooda osoo hin taane, ragaa jijjiirama isaa gadi fagooti. Milkaa'ina haadha manaa isaa akka balaa dhiirummaa isaatti osoo hin taane, akka injifannoo maatii isaatti arguuf dandeetti qaba. Kun moodela hirmaannaa haaraa, walsimuu qabuudha.

3. Sadarkaa fi Aangoo Kenna: Hawaasa kamiyyuu keessatti, mindeessi aagaa sadarkaati. Deeqaa fi Ladan mindeessuun, pirojektiin sirriitti akka ogeeyyiitti isaan fudhata. Amma "dubartoota jikicha keessatti hamatan" qofa miti; hogganoota hawaasaa mindeeffamanidha. Kun aangoo fi seera haaraa isaanitti kenna, ija isaaniitti fi ija hawaasaatti.

Sanduuqa akka Meeshaa Mootummaatti:
Sanduuqni Deeggarsa Hawaasaa caala fincila. Yaalii guddaa aangoo gadi buusuuti.

• Caasaa aangoo addaa uuma. Aangoon aadaa kan maatii gargaaruu yookaan jeequu maanguddoota dhiiraa kan walsimuu dirqisiisuuf fayyadaman ture. Sanduuqni haaraan caasaa aangoo walcinaa, kan dubartoonni hogganan uuma. Amma, maatiin maanguddoota mormu kufaatii maallaqaa sodaachuu hin qabu; Koree Jikichaatti deeggarsaaf dhihaachuu danda'a. Kun dhugaan meeshaa waraanaa guddaa maanguddootaa balleessa.

• Ogummaa mootummaa ijaara. Dubartoota "koree" taasisuun, pirojektiin maallaqa qofa hin laatu; muuxannoo hogganuu, too'annoo maallaqaa, fi murtoo waloo laataf. Ogummaa hojii irra ooluu mootummaa barachaa jiran, humna isaanii kan hawaasa isaanii karaa FGM mataa isaa gubbaa ta'een hogganuuf ijaaraa jiran.

• Amantaa irratti hundaa'a, seera miti. Akka moodela biirokiraasii Daviditti osoo hin taane, sanduuqni yaada dubartoonni naannoo mataan isaanii eenyu akka gargaarsa barbaadu fi akka itti kennan beeku irratti hundaa'a. Gocha amantaa guddaa kan amantaa dhabuu abbaa warraa warshaa gargaarsaa mormuudha.

Bu'uuraan, pirojektiin Aashaa waan "hubannoo olkaasuu" caala gadi fagoo godhe. Maallaqa uumama mootummaa curraa, kan dubartoonni hogganan, bu'uuraa, kan hogganoota isaa, baajata isaa, fi pirojektii fayyaa hawaasaa mataa isaa qabu kenne. Kun hiikaa dhugaa aangessuuti: jijjiirama yaada qofa osoo hin taane, aangoo dhugaa, qabatamaa.