www-somalia.com

Kutaa 8: Waraana Qulqulluu

Seenaa: Boqonnaa 30 - Iyyannoo Jalqabaa

Oduun pirojektichaa, hojiiwwan mindeeffaman haaraa kan Deeqaa fi Ladan, fi Sanduuqa Deeggarsa Hawaasaa, mooraa fi naannoo cinaa jiran keessatti akka ibidda bonaatti faca'e. Reaksiyooniin walmakaa rifannoo, hinaaffaa, shakkii, fi abdii ifa, iccitii qabu ture.

Warri Cimaa, kan maanguddoota cimaa hafan hogganamanii fi gunguma Faadumaa hadhaa'aan guddatan, dheekkaman. Akka weerara alagaa isa dhumaatti ilaalan, kaffaltii qajeelaa warra dhihaa irraa dubartoota isaaniif abbootii manaa isaanii mormuufi aadaa isaanii dhiisuuf. Isa morman, "maallaqa Shayxaanaa" jedhanii waaman fi dubartii kamiyyuu hirmaattu cubbuu guddaa akka raawwattu, fi dhiirti kamiyyuu haadha manaa isaa akka deemtu eeyyamu nama mana isaatti aangoo hin qabne ta'uu akeekkachiisan.

Daawwattoota Callisaaf garuu, guddina hubannoo gadi fagoo ture. Maallaqni afaan hundinuu hubatudha. Dhugaan Deeqaan amma galii kabajamaa, cimaa "haasawa dubartootaa" isheetiif argachaa jirtu jijjiirama guddaa ture. Mormiin ishee kufaatiitti hin geessine, garuu gosa haaraa, ajaa'ibaa badhaadhinaatti. Waan hundumaa akka isaan gaafatan taasise.

Qormaatni sirrii duraa kan humna haaraa Koree Jikichaa odoo hin eegamin dhufe. Haadha dargaggittii, rifatte Sagal jedhamtuun dhufe. Abbaan manaa ishee Cimaa ture, hordoftuu amantaa maanguddoota baay'ee konsarvativii ta'an. Intala isaanii waggaa jahaa, Hibaaq, torban itti aanutti akka muramtu, karaa Fara'oon isa hamaa, ajaje. Sagal Deeqaa yookaan "dubartoota warra dhihaa" kamiyyuu wajjin akka hin haasofne dhorke.

Garuu Sagal dhaggeeffattoota callisaa gabaa keessaa tokko turte. Sheekoo Farah dhageesseetti. Gochicha sodaatte. Gocha gootummaa abdi kutannaa keessatti, abbaa manaa ishee mormitee mana Deeqaa halkaniin dhufte, fuulli ishee haguugamee, qaamni ishee hollatu.

"Na hin dhaggeeffatu," jette ooyyee, jikicha Deeqaa keessatti hidhamtee. "Dirqama amantii isaa jedha. Yoo ani morme, na fura jedha ijoollee koos irra deebi'ee hin argu." Harka Deeqaa qabatte. "Maaloo. Sanduuqa keessan. Na gargaaruu dandeessuu? Nu gargaaruu dandeessuu baqachuuf?"

Dubartoonni shanan koree walgahii isaanii sirrii duraaf walitti qabaman. Dhimmi sun walxaxaa fi balaa qaba ture. Sagal maallaqa baqachuuf kennuun hirmaannaa qajeelaa, weeraraa kan dhimma maatii biraa keessatti. Akka gocha lolaatti warra Cimaatiin ilaalamu ture. Humnaan geessuu danda'a.

Ladan of eeggannoo mormite. "Yoo kana goone, abbaan manaa ishee warra kaan kakaasa. Nu weeraruu danda'u. Tarii dura isa wajjin haasawuu yaalla."

Garuu Deeqaan nama sana beekti turte. Sammuu qaba hin turre. "Isa wajjin haasa'uun faayidaa hin qabu," jette. "Amanaa dhugaati. Garuu Sagal sirrii dha. Baqachuun furmaata miti. Addaan baafamtuu taati, intalti ishees hiyyummaafi qaaniin guddatti."

Jeequmsa keessa turan. Maallaqni isaanii aangoo kenneef, garuu akkamitti fayyadamu? Gaachanni gaarummaan maali yoo namni si weeraru aangoo isaa fudhachuu dide?

Yeroo sanatti Deeqaan ifa tooftaa gaarii biraa argatte, yaada hubannoo ishee gadi fagoo kan qabxiiwwan dhiibbaa hawaasa ishee irraa dhalate.

"Nuti warra isa dhaabuu dandeenyu miti," jette. "Garuu eenyu akka danda'u beekna." Gola keessa dubartoota biroo ilaalt. "Dhiironni nu hin dhaggeeffatan. Garuu nama ibidda keessa darbe ni dhaggeeffatu. Nama tokkicha hirmaachuu danda'u qofatu jira."

Ganama itti aanu, Deeqaan waan isheen waggaa dura gochuuf hin yaadne goote. Gara mana Farah deemte.

Bira isaa teessoo alaa irratti argite, intala isaa Suleekaa, kan amma intala haphii garuu fayyaa qabdu, kubbaa ariituu ilaalaa. Deeqaa dhihaachaa odoo jirtuu argee olka'ee, fuulli isaa walmakaa qaanii fi kabajaa.

Deeqaan yeroo hin qisaasisne. Sheekoo Sagal fi intala ishee Hibaaq himtef. Sodaachisa abbaa manaa, muraa dhufu himtef.

"Namichi kun, si kabaja, Farah," jette Deeqaan, sagaleen ishee callisaa fi qajeelaa. "Yeroo ati hogganaa karaa durii turte si hordofe. Amma si dhaggeeffata."

Farah mataa raase, mul'ata dadhabina guddaa fuula isaa irratti. "Gaarreen dha, Deeqaa. Aangoon naaf hin hafne. Warri Cimaa gantuu na jedhu."

"Gaarreen miti," jette Deeqaan, ilaalchi ishee hin sochoone. "Ragaa dha. Sheekoon kee waan tokkicha vissan isaa cabsuu danda'udha. Isa wajjin haasawuu qabda. Akka maanguddootti miti, akka hogganaatti miti. Akka abbaatti. Abbaa homaa hin hafne ilmoo isaa ... maraatummaa kanaaf dhabuuf deemu."

Dhaabbatte, jechoonni ishee akka degaan eeyyamte. "Kun gaaffii kee duraati. Sanduuqa Deeggarsa Hawaasaa irraa. Sochii hogganuuf si hin gaafannu. Intala xiqqoo tokko baraaruuf si gaafannaa. Ni gootaa?"

Farah intala isaa ilaale, gammachuun aduu keessatti taphattuu, kofli ishee sagalee inni homaa hin hafne irra deebi'ee dhaga'u. Deeqaa ilaale, dubartii inni dur tuffate, amma dura isaa akka hogganaatti dhaabbatte, carraa kabajaa gosa biraa kenniteef.

"Eeyyee," jedhe, sagaleen isaa miiran guutamee. "Nan godha."

Ordaalee: Boqonnaa 30 - Babal'ina Aangoo

Kutaa 30.1: Aangoo, Aangoo, fi Dhiibbaa

Boqonnaan kun gosa aangoo adda addaa hawaasa keessatti hojjetan xiinxala fi akka Koreen Jikichaa artii dhiibbaa gochuu barachuu jalqabu agarsiisa.

1. Aangoo Sirrii (Maanguddoota):
Maanguddoonni Cimaa aangoo sirrii, aadaa qabu. Aangoon isaanii sadarkaa, umurii, fi seenaa hawaasaa irraa madda. Garuu, aangoon isaanii jilbaafataa ta'uu agarsiifameera. Abboommii hin gaafatamne irratti hundaa'a, yeroo sun mormamu (Ahmed irraa) yookaan kufaatii naamusaa (sheekoo Farah) irraa gadi bu'u, deebii bu'aa qabeessa dheekkamsa humna malee gubbaa akka hin qabne agarsiisa.

2. Aangoo Dinagdee (Sanduuqa):
Koreen Jikichaa amma aangoo dinagdee qaba. Miirri Sagal duraa aangoo kana gaafachuudha: "Na gargaaruu dandeessuu baqachuuf?" Kun fayyadama beekamaa maallaqaati—rakkoo irraa baqannaa bitachuu. Garuu, koreen, kan Deeqaan hogganamu, daangaa aangoo kanaa saffisaan hubata. Qajeelaan fi weeraraan fayyadamuun (baqannaa maallaqaan gargaaruun) akka ibsa lolaatti ilaalamu ture fi duubatti deebi'uu danda'a, jeequmsa humnaan geessuu danda'a. Aangoon dinagdee qulqulluun, isaan baratan, meeshaa waraanaa bututaa fi balaa qabu ta'uu danda'a.

3. Aangoo Naamusaa / Dhiibbaa (Farah):
Kun gosa aangoo isa baay'ee faahfaahina qabu fi, haala kana keessatti, isa baay'ee bu'aa qabuudha. Farah amma aangoo sirrii homaatuu hin qabu; Warri Cimaa isa irraa fuudhaniiru. Aangoo dinagdee hin qabu. Wanti inni qabu aangoo naamusaa gadi fagoo fi hin mormamne.

• Aangoon Isaa Muuxannoo Irratti Hundaa'a: Tiyoorii irraa hin mormu; miidhaa irraa haasa'a. Sheekoon isaa "madda duraa" dhugaa kan tuffatamuu hin dandeenyeedha.

• Aangoon Isaa Sodaa Hin Qabu: Sababni isaas nama caccabe, akka balaatti hin ilaalamu. Sochii hogganuuf yookaan aangoo qabachuuf hin yaalu. Salphaatti "ragaa" dha. Kun isa caala amansiisaa taasisa nama hojjetaa weeraraa caalaa. Dhiironni biroo odoo sadarkaan isaanii mormamuu hin mi'aayin isa dhaggeeffachuu danda'u.

Guddina Tooftaa Deeqaa:
Murtiin Deeqaa kan Farahitti dhihaachuu guddina ishee yaada tooftaa irraa gara tooftaa dhugaatti agarsiisa.

• Daangaa aangoo ishee ni beekti. Akka dubartiitti, sadarkaa abbaa manaa Cimaa qajeelaan mormuuf akka hin qabne beekti.

• Gosa aangoo adda addaa ni hubatti fi meeshaa hojii kamii akka fayyadamtu beekti. Akka kun rakkoo maallaqni furuu hin dandeenye, garuu rakkoo aangoon naamusaa qofti furuu danda'u hubatti.

• Sirriitti "Farah bakka bu'oota". Gaaffii ishee akka "gaaffii duraa" sanduuqa irraa bocuun, hojii sirrii, kabajamaa isaaf kenniti. Gargaarsa qofa hin gaafattu; hirmaataa dhaabbata ishee haaraa, kan dubartoonni hogganan akka ta'u affeerti. Kun gocha gaarii diina duraanii ofitti dhiheessuu fi karaa kabajaa haaraa, hiikaa qabu kennuuti.

Boqonnaan kun sochiilee bu'aa guddaa qaban kan gosa aangoo tokko qofa argatan (akka maallaqaa) osoo hin taane, kan karaa tooftaa gosa aangoo hedduu—sirrii, dinagdee, fi naamusaa—fayyadamanii kaayyoo isaanii gahuuf yaalan ta'uu agarsiisa.