www-somalia.com

Seera: Boqonnaa 31 - Ragaa

Farah daandiiwwan beekamoo mooraa keessa deeme, garuu alagaa ture. Dhiironni dur kabajaa guddaan isa simatan amma gabaabaan mataa raasuun yookaan saffisaan irraa fagaatu yookaan diinummaa ifaan isa ilaalu. Fakkii naannoo isaatti ture. Bakki inni deemaa ture mana Omar, abbaa manaa dubartii sodaatte, Sagal. Omar nama Farah sirriitti beeku ture. Dargaggeessa, amantii qaba, fi dur Farah akka fakkeenya dhiirummaa amantaa qabuutti ilaala ture.

Gola isaa xiqqoo keessatti, billaa qaraa odoo jiruun isa arge. Aagaan sun Farah dura hin darbine. Omar isa argee fuulli isaa cimee.

"Maal barbaadda, gantuu?" jedhe Omar tufate, odoo olka'uuf hin rakkatin.

Farah arrabsoo sanatti hin rifanne. Namichi inni waggaa dura ture dheekkamsaan dhoha ture. Namichi inni amma jiru salphaatti liqimse.

"Siin falmuuf hin dhufne, Omar," jedhe Farah, sagaleen isaa callisaa fi qajeelaa. "Dogoggora ani godhe akka ati hin goone si gaafachuuf dhufte."

"Dogoggora miti," jedhe Omar, qara billaa quba isaatiin qoraa. "Dirqama. Waan abbaan intalti isaa qulqulluu ta'uu ishee mirkaneessuuf godhudha."

"Anis akkasitti yaadeen ture," jedhe Farah. Kursii xiqqoo harkisee, odoo hin affeeramin, miila muraasa nama dargaggeessa irraa fagaatee taa'e. Sagalee isaa hin olkaafne. Hin lallabne. Salphaatti sheekoo isaa himuu jalqabe.

Waa'ee guyyaa dhaqna qabiinsa Suleekaa Omaritti hime. Boona inni mi'aaye, vissan waan sirrii gochaa akka jiru hime. Haala ayyaanaa, kadhannaa, urgaa ixaanaa ibse.

Achiin boodas sagaleen isaa gadi bu'e. Aagaa duraa rakkinaa ibse—dhiiga hin dhaabbanne. Rifannoo guddatu, qoricha aadaa faayidaa hin qabne, boo'icha haadha manaa isaa maraataa ibse. Halkan dheeraa, sodaa qabu yeroo hoo'i olka'uu jalqabe, miira qaama intala isaa xiqqoo, laafaa fi boba'aa harka isaa keessatti ibse. Waa'ee kiliinikoota naannoo, mataa raafannaa doktoorotaa, humna dhabuu haasa'e.

"Guyyaa sadihiif firaasha ishee cinaa taa'een, Omar," jedhe Farah, sagaleen isaa dhugaa. "Jireenyi ishee keessaa bahuu ilaaleen. Ani, nama cimaa, maanguddoo kabajamaa, homaa gochuu hin dandeenye. Waaqa naasuu kadhachaa ture, yeroo sanattis akka ani intala koo mataa ishee naasuu tokkollee hin agarsiifne hubadhe."

Omar billaa qaruu dhaabee ture. Amma dhaggeeffachaa jira, fuulli isaa maaskii waldhabdee.

"Qulqullummaa waa'ee haasofna," jedhe Farah itti fufee, ilaalchi isaa fageenya. "Qulqullummaa ani argadhe sitti haa himu. Urgaa dhukkubaati. Argaa dhiiga ilmoo kooti. Urgaa qulqulluu, qulqulluu hospitaala alagaa kan abdii koo tokkicha ture. Qaanii diina koo gargaarsa kadhachuu sababni isaas amantiin koo ilmoo koo gane."

Fuuldura jilbeenfate, yeroo duraatiif, sagaleen isaa ifa cimaa qaba ture. "Balaa miliyoona keessaa tokko siin jedhu. Soba jedhu. Gara kutaa dhalootaa deemi. Uummatoota wajjin haasawi. Dubartoota meeqa akka dhaloota keessatti gidiraa argan, ijoollee meeqa akka rifeensa kana irraa kan ka'e dhabaman gaafadhu. Waa'ee isaa hin haasofnu. Hawaasa dhiirota callisaniiti, kan aadaan keenya lakkoofsa du'aa akka hin qabne fakkeessinu."

Olka'e. "Waan gootu sitti himuu hin danda'u, Omar. Ija kee keessatti nama kabajaa hin qabne dha. Garuu abbaa dha. Akka abbaatti sitti hima, boona ati hardha mi'aattu sodaa ati bor mi'aachuu dandeessu hin gitu. Seera addunyaa keessa jiru gatii jireenya ilmoo keetii gitu hin jiru."

Garagalee deeme, Omar kophaa isaa gola keessatti dhiisee, billaan qaramee odoo hin yaadamin cinaa isaa ciisee, fuulli isaa bubbee shakkii.

Booda halkan sana, Sagal ammas mana Deeqaa dhufte. Yeroo kana, hin boossu turte. Fuulli ishee nagaa jilbaafataa, hollataa guutamee.

"Mana dhufe," jette hasaasite dubartoota Koree Jikichaa, kan oduu eegaa walitti qabamaniif. "Sa'aatiiwwan naaf hin haasofne. Achiin boodas, natti dhufee jedhe... ayyaanichi akka dhiifame." Sagal aarsaa guddaa, hollataa fudhatte. "Akka nuti karaa biraa kabajaa qabaachuuf arganu jedhe."

Aarsaan waloo, callisaa injifannoo gola sana keessa darbe. Deeqaan fuula hiriyaa ishee, koree ishee xiqqoo ilaalteti, hubatte. Kun aangoo ture. Aangoo sagalee guddaa, dheekkamsaa maanguddootaa yookaan aangoo qorraa, fageenya qabu kan akaawuntii baankii Awurooppaa hin turre. Aangoo callisaa, hin sochoone, hin cabfamne kan dhugaa walii qoodamuu ture. Intala xiqqoo Hibaaq jedhamtu qofa hin baraarre. Lola lubbuu nama tokkoo injifataniiru.

Ordaalee: Boqonnaa 31 - Tooftaa Ragaa

Kutaa 31.1: Amansiisuu mormii Walitti Bu'iinsaa

Boqonnaan kun garaagarummaa guddaa gosa ragaa lama gidduutti agarsiisa: walitti bu'iinsaafi ragaa. Kufaatiin maanguddootaa Ahmed amansiisuufi milkaa'inni Farah Omar amansiisuuf garaagarummaa agarsiisa.

Walitti Bu'iinsa (Moodela Maanguddootaa):

• Tooftaa: Aangoo cimsachuu, seera abstractiif (kabajaa, aadaa) dhihaachuu, fi sodaachisa fayyadamuu (addaan baafamuu).

• Caasaa: Walqunnamtii gubbaa-gadii, sadarkaa qabuudha. Maanguddoonni bakka aangootiin gadi nama tokkootti haasawan.

• Kaayyoo: Abboommii dhiibbaan dirqisiisuu.

• Bu'aa: Sarara lolaa cimsa fi yeroo baay'ee murannoo nama mormu sanaa cimsa, akkuma Ahmed agarsiise. Dorgommii fedhaati.

Ragaa (Moodela Farah):

• Tooftaa: Muuxannoo nama dhuunfaa, laafaa qoodachuu. Seera abstractiif osoo hin taane, dhugaa qabatamaa, miira qabeessaaf (sodaa, miidhaa, gaabbii) dhihaata.

• Caasaa: Walqunnamtii qajeelaa, hiriyaa gidduuti. Farah akka nama aangoo qabuutti Omaritti hin haasa'u, garuu akka "abbaatti," walqixatti.

• Kaayyoo: Naasuu uumuu fi of xiinxaluuf affeeruu.

• Bu'aa: Ittisa yaada dhaggeeffataa irra darba. Omar "gantuu" wajjin falmuuf qophaa'eera, garuu sheekoo abbaa gaddaa wajjin falmuuf hin qophoofne. Ragaan sun amantii isaa hin weeraru; odeeffannoo haaraa, hin mormamne dhiheessa fi akka inni goolaba mataa isaa irra ga'u eeyyamaaf.

Maaliif Ragaan Gosa Jijjiiramaa Kanaaf Meeshaa Caala Bu'aa Qabeessa?

1. Shakkii Uuma (Aporetic): Jechi "aporia" jechuun haala jeequmsaa yookaan shakkii jechuudha. Ragaan Farah Omar seera haaraa akka hordofuuf hin laatu. Vissan isaa duraa barbadeessa fi haala shakkii keessatti isa dhiisa, akka inni ofiin yaadu dirqisiisuun. Ibsi isaa dhumaa—"Karaa biraa kabajaa qabaachuuf arganne"—aagaa nama dhugaan haala vissan irraa gara haala gaaffiitti jijjiirameeti. Kun jijjiirama caala gadi fagoo fi yeroo dheeraa kan abboommii qofa caala.

2. Dhiirummaa Haaraa Agarsiisa: Gochi Farah nama isa arrabse wajjin taa'ee bakka laafinaafi gaabbiitti haasawuu addaan bahuu guddaa dhiirummaa walitti bu'iinsa, boona irratti hundaa'e kan hiriyaa isaa irraa agarsiisa. Jabinnii dhugaan gad-of-qabaafi gootummaa dogoggora fudhachuun akka argamuu danda'u agarsiisaa jira.

3. Bu'aa Dambalii Uuma: Walitti bu'iinsi yeroo namni tokko injifatu dhuma. Ragaan haasawa jalqaba. Omar amma tarii sheekoo Farah nama biraatti hima, akkasumas itti fufa. Ragaan viirasii sheekooti; hawaasa keessatti faca'uuf, gola callisaa shakkii fi xiinxala kan aadaa jijjiiruuf caala bu'aa qabeessa ta'an uumuuf qophaa'e kan ibsa ummataa sagalee guddaa qabu caalaa.

Tooftaan Deeqaa kan Farah erguu fudhannoo akka sirna durii injifachuuf, tooftaawwan walitti bu'iinsaa isaa sagalee guddaan fayyadamuu qofa akka hin taane ture. Karaa walqunnamtii haaraa, caala humna qabu seensisuu qabda: humna callisaa, hin mormamne, fi jijjiirama guddaa fidu kan sheekoo nama dhuunfaa.