www-somalia.com

Kutaa Lammaffaa: Addunyaawwan Bocuu

Seera: Boqonnaa 4 - Callisa Nama Gaarii

Ahmedi nama gaarii ture. Hawaasni hundinuu akkas jedha ture. Amantii qaba, cimaa hojii, fi maanguddootaaf kabajaa qaba ture. Guyyaa cidha isaa, boona guddaa, gadi fagoo mi'aaye. Dirqama maatii isaatiif bahateera, Deeqaanis, misirroo bareedinaafi qaanii beekamtu kennameef. Akka isheen soshoottu, surraan ishee luufee callisaa, iji ishee gadi qabatan ragaa qulqullummaa ishee ture. Carraa qabaate mi'aaye. Dhiira ta'e mi'aaye.

Ayyaanonni sun walmakaa bubbee, sirbaa, fi nyaataa, fi gammachuu dhiirota biroo kan dugda isaatti rukutan turan. Garuu yeroo halkani ga'ee namoonni hir'atan, humna sodaa qabu garaa isaa keessatti marame. Gola isaaniif qophaa'eetti geessame, qilleensi sun ixaanaafi uunsi urgaa'a ture.

Deeqaan duruu achi turte, cinaa siree teesse. Ifa ibsaa zayitii dimimmisaa keessatti, baay'ee xiqqoo fi jilbaafataa fakkaatte. Uffatni ayyaana ishee kan salphaa adii ta'een jijjiirame, boona of amantaa guyyaa guutuu mi'aaye sun tasa waan biraatiin, waan inni maqaa hin kennineef, jijjiirame. Walmakaa dirqamaa fi sodaa ajaa'ibaa, hin beekamne ture.

Abbaa manaa ishee ture. Waan irraa eegamu beeka ture. Akka isheen karaa aadaatiin isaaf "qophoofte" beeka ture, dhugaa kabajaa ummataa ture, garuu gola callisaa, dhuunfaa kana keessatti, sababa qaanii ta'e. Halkan kun waa'ee walfudhannoo xumuruu, haadha manaa isaa fudhachuu akka ta'e itti himame.

Garuu yeroo isheetti dhihaate, hollannaa harka ishee arge. Yeroo garba ishee tuqe, akka isheen rifatte mi'aaye, sochii xiqqoo inni yaaduu danda'u. Sodaa ija ishee keessatti arge dura isheen saffisaan ammas haguugatte. Kun misirroo fedhii qabdu, jaalala qabdu kan sheekootiif faaruu keessa jirtu hin turre. Kun intala sodaatte, kan gidiraaf of qopheessaa jirtu turte.

Gochi mataan isaa jeequmsaafi miidhaa ture. Imimmaan ishee callisaan isaaf sababa qaanii guddaa ture, qaanii inni saffisaan sababa dirqamaatiin haguuge. Kun miidhaa barbaachisaa ture, gocha al tokkoof "karaa banuuf," akka maanguddoonni jedhan. Hojii isaa xumure miira cimaa dhumaatiin, gammachuu osoo hin taane.

Cinaa ishee dukkana keessa ciisee, boodas, ooyyee ishee callisaa, hudhamaa dhaggeeffachaa, Ahmedi miira dogoggora guddaa mi'aaye. Naasuu isheef mi'aaye, miira qaraa, jeequmsaa inni yeroo sanatti akka dhiirummaa hin qabnetti fudhate. Dhiirti injifannoo mi'aachuu qaba, miidhaa duwwaa kana osoo hin taane.

Ishee irraa garagale, dallaa ilaale. Miira kana saanduqa keessa kaa'ee, cufuu barbaade. Nama gaarii ture. Waan dogoggoraa hin goone. Waan irraa eegamu qofa godhe.

Akkana qofaadha, ofiin jedhe, yaaddi sun golgaa beekamaa, nagaa kennu ture. Karaa abbootii keenyaati.

Jechoota ofitti irra deddeebi'e hanga isaan dallaa, furdaa, cimaa, isaafi sagalee boo'icha haadha manaa isaa haaraa gidduu ta'anitti. Irra deddeebi'e hanga inni amanuu danda'utti. Irra deddeebi'e hanga inni rafuu danda'utti. Gocha duraa heeruma dheeraa kan bu'uura callisa nama gaarii irratti hundaa'e ture.

Ordaalee: Boqonnaa 4 - Sammuu Yakkamaa

Kutaa 4.1: Salphina Hirkattummaa: Durduri Waraabessaa

Gufuu guddaan sharrii sirnaan dhabamsiisuu akka FGM duratti dhaabbatu fedhii keenya kan raawwattoota isaa akka waraabessatti yaadudha. Namoonni ishee barbaadan fi dubartoonni ishee raawwatan namoota hamaa, miidhaa geessisan ta'uu amanuu barbaanna. Garuu dhugaan nama rifachiisu, akka Ahmed agarsiisuutti, baay'ee salphaadha, kanaaf baay'ee balaa qaba. Sirnichi waraabessaan hin deeggaramu. "Namoota gaggaariin" deeggarama.

Hirkattummaan Ahmed hammeenya irraa hin dhalanne, garuu wallaalummaa gadi fagoo, yaadaa irraa dhalate. Monologiin isaa keessaa halkani cidha isaa barannoo gaarii kan saaykooloojii itti fufiinsaati. Yeroo naasuu namaa qulqulluu arga – miidhaa haadha manaa isaa hubate fi "dogoggora" mi'aaya. Kun yeroo filannoo isaati. Miira sanitti dhihaachuu, gaaffii gaafachuu, fi bu'uura amantii isaa mormuu danda'a. Bakka sana, karaa mormii xiqqaa qabu filata. Naasuu isaa akka "dhiirummaa hin qabnetti" irra deebi'ee ramada fi jecha caqasaa yaada dhaabuutti kooluu gala: "Akkana qofaadha."

Kun salphina hirkattummaati. Gocha yaadaan of eeggannoo naamusaa ofii cufuu kan sirna caccabe keessatti nagaan jiraachuuf godhamudha.

Ittisni sammuu kun Ahmed qofaaf miti; haala durii kan namoota mirga addaa qaban caasaa cunqursaa kamiyyuu keessatti argamudha.

• Hamaa gochaa hin barbaadu, garuu fudhannoo gochaa hin qabne qofa. Ahmed Deeqaa jibbuu hin qabu miidhaa ishee keessatti hirmaachuuf. Nagaa ofii fi kabajaa hawaasaa isaa caala fayyaa ishee caala barbaada qofa.

• Aadaa fi naamusaan walmaka. Jechi "karaa abbootii keenyaa" bakka yaada naamusaa bu'a. Ahmed itti gaafatamummaa gocha isaa irraa of baasuu eeyyama. Filannoo hin godhu; barruu qofa hordofa.

• Callisni meeshaa gochaa ta'a. Murtiin Ahmed kan garagaluu fi imimmaan haadha manaa isaa dagachuu gocha giddu galeessaa miti. Callisni isaa fudhannoo isaati. Sirnicha mirkaneessa. Deeqaaf akka miidhaan ishee homaa miti, akka yaaddoo sirrii hin taanetti hin galmoofne dirqama isaa fi fedhii aadaa dura, hima.

Ahmed lammii guutuu mootummaa abbaa warraati. Callisni isaa, miliyoonatti baay'ate, caasaa hin mul'anne kan dallaa hidhaa ol qabudha. Mormiin FGM kanaaf mormii gochaa qofa miti; mormii callisa nagaa, mijaa'ina qabu, fi balaa qabu kanadha. Mormii namoota gaggaarii dhugaa akka gochaa dhabuun isaanii, mataa isaatti, gocha hamaa ta'e wajjin wal'aansoo gochuuf dirquudha.