www-somalia.com

Seera: Boqonnaa 6 - Mana Falmii

Manni gammachiisaa, diimaa Sólveig fi Gunnar Aashaaf iddoo kooluu qofa hin taane; daree barumsaa dhugaa ishee ta'e. Barnoonni ishee sirriin afaan Icelandii fi herrega barsiifte, garuu barnoonni ishee dhugaan miiza irbaata muka moofa'ee irratti galgala hunda raawwatama ture.

Yeroon nyaataa yeroo callisaa, kabajaa hin turre. Onnee guutuu, jeequmsaa, fi sagalee guddaa qabu turan. Falmii turan. Sólveig, barsiistuu dhugaa lafa jiru beektu, fi Gunnar, pirofeesara universiitii, waan hundumaa irratti walii galuu hin danda'an, siyaasaa paartii aangoo irra jiru irraa kaasee hanga bu'aa qabeenya gargaarsa alaa adda addaatti. Wal falmu, wal gidduutti seenu, fi wal mormu turan, sagaleen isaanii olka'aa, harki isaanii agarsiisaa, falmiin isaanii buna isaaniif fi aannan Aashaaf boba'aa ture.

Duraan, Aashaan umurii kudha lamaatti, daawwattu callisaa, sodaattu turte. Humna guddaan yaada isaanii, akka isaan yaada meeshaa waraanaatti fayyadaman, waan isheen takkaa beektu hunda irraa adda ture. Addunyaa ishee keessatti, ilmoon, guddaatti intalti, yeroo namoonni guguddaan haasawan callisuu qabdi.

Garuu Sólveig fi Gunnar akka isheen daawwattu hin eeyyamne. Isheetti garagalu turan yeroo falmii cimaa gidduutti.

"Intalti Soomaaliyaa hoo," jedha Gunnar, fargeettii isheetti agarsiisaa. "Murtiin maali? Pirojektiin misoomaa kun kalaqa gaarii moo qisaasama maallaqa gibira kaffaltuudha?"

"Ani... ani hin beeku," jetti Aashaan sagalee citciitaa.

"'Hin beeku' yaada miti," jetti Sólveig, iji ishee qaraa garuu nama hin miine. Sagalee walfakkaataa kan garee pirojektii ishee wajjin haasoftu ture. "Yaaduu diduudha. Sammuu qabda. Bu'aa pirojektiiwwan kufan biyya keetii argiteetta. Fayyadami. Xiinxalli kee maali?"

Suuta, shakkii keessa, hirmaachuu jalqabde. Yaadni ishee duraa hasaasa sodaa ture, garuu tuffiin osoo hin taane, xiinxala cimaa, dhugaatiin fudhatame. Yaadni ishee akka waan ulfaatina qabuutti fudhatame.

Baraaruun ishee dhugaan yeroo falmiin gara siyaasaa, haqa, fi addunyaa diirtuu isaanii xiqqoo ala jiruutti garagale jalqabe. Galgala tokko, Gunnar waa'ee seera mootummaa haaraa irratti dheekamaa ture. "Haq-dhabummaadha!" jedhe iyye.

Aashaan, kan amma kudha sadihii, sagalee ishee argatte. "Maaltu... haq-dhabummaadha?"

Gunnar dhaabbate, dheekkamsi isaa cite. Ishee ilaale, dhugaan ishee ilaale. "Haq-dhabummaan," jedhe, sagaleen isaa tasa callisaa fi dhugaa ta'ee, "yeroo seeronni warra aangoo qabaniin warra aangoo hin qabne bakka isaaniitti tursiisuuf barreeffamanidha. Sirna haqaa fakkaatu garuu walsimuu dhabuuf qophaa'edha."

Ibsi tokkichi ifaan sun akka furtuu cufaa sammuu ishee keessatti baneetti ture. Maqaa miira hin dubbatamne isheen erga umurii saddeetii baachaa turte kenneef, yeroo ifa obboleettii ishee dhaamu arge. Addunyaan isheen irraa dhufte 'akkuma waan jiru' qofa hin turre; haq-dhabummaa ture.

Sana booda, gaaffileen ishee qaraa ta'an. Yaada gurguddaa isaan miiza irbaata irratti falman yaadannoo ishee callisaa wajjin walqabsiisuu jalqabde. Waa'ee mirga namoomaa falman, isheen waa'ee Deeqaa yaadde. Waa'ee tiyoorii dubartootaa falman, isheen waa'ee jilbeenfannaa haadha ishee fi gadda callisaa abbaa ishee yaadde.

Halkan tokko, Sólveig waa'ee seera bu'uuraa hojii ishee kan UN keessatti ibsaa turte. Seera "of danda'uu qaamaa"—mirga namni hundinuu qaama isaa to'achuu qabu odoo dhiibbaa alagaa hin jiraatin.

Aashaan fargeettii ishee lafa keesse. "Of danda'uu qaamaa," jette jechoota ajaa'ibaa sana irra deddeebitee, ulfaatina isaanii qorachaa. Eegdota ishee lamaan, namoota ishee yaaduu barsiisan, ilaalteti gaaffii waggootaaf ishee keessa boba'aa ture gaafatte.

"Maaliif," jette, sagaleen ishee ifaafi cimaa ta'ee, "aadaan koo qaama intalaa caccabsuun haadha manaa taasisuuf mirga akka qabu amana?"

Falmiin dhaabbate. Jeequmsi fi falmiin durii dhabame. Sólveig fi Gunnar wal ilaalan, achiin boodas dubartii dargaggittii cimaa, dhugaa miiza isaanii teessu ilaalan. Barattuun sun barachuu qofa hin turre. Barsiisuu jalqabde. Sanyiin qaroo isaan biqilchan lafa ooyruu, miidhamaa muuxannoo ishee keessatti hidhata fudhate, fi isaan muka guddaa ta'anii guddisuuf deeman.

Ordaalee: Boqonnaa 6 - Barbaachisummaa Caasaa Qoroo

Kutaa 6.1: Miidhaa Namaa irraa gara Xiinxala Siyaasaatti: Humna Caasaa

Waggoonni Aashaa "mana falmii" keessatti dabarsite sadarkaa jijjiirama ishee isa guddaadha. Deemsi ishee seera bu'uuraa aangessuu agarsiisa: miidhaan namaa, kophaa isaa, yeroo baay'ee ba'aa callisaati. Yeroo miidhaan sun afaan fi caasaa qoroo argatu qofa meeshaa siyaasaatti jijjiiramuu danda'a.

Sólveig fi Gunnar Aashaaf yaada dursee qophaa'e hin laanne; meeshaa yaada qeeqa laatan. Falmiin isaanii miiza irbaata irratti akka barnoota yeroo dheeraa, dhugaa ta'ee kan goolaba sadihii barbaachisaa ta'e geessudha:

1. Gaaffii Qeeqa Caadesa: Waan hundumaa gaafachuun fi Aashaan yaada mataa ishee akka uumtu dirquun, yaada tokkollee—aadaa, mootummaa, yookaan artii—qeeqa gubbaa akka hin taane barsiisan. Kun eeyyama isheen aadaawwan qulqulluu, hin gaafatamne kan durii ishee gaafachuu jalqabdu laataf.

2. Jechoota Haq-dhabummaaf Kennisiisa: Jechoonni aangoodha. Yeroo Gunnar "haq-dhabummaa" akka sirna warra aangoo qabaniin qophaa'e ibsu, yookaan yeroo Sólveig yaada "of danda'uu qaamaa" dhiheessitu, furtuuwwan isheen muuxannoo ishee ittiin bantu Aashaaf laachaa jiran. Waan dur miidhaa namaa, maqaa hin qabne ture amma beekamuu, xiinxalamuu, fi akka dogoggora siyaasaatti ibsamuu danda'a. Qaaniin dhibdee sun gadda xiinxalaatiin jijjiiramuu jalqaba.

3. Namaa fi Siyaasaa Gidduu Riqicha Ijaara: Gaaffiin Aashaa dhumaa, humna qabeessi—"Maaliif aadaan koo qaama intalaa caccabsuun haadha manaa taasisuuf mirga akka qabu amana?"—goolaba adeemsa kanaati. Yeroo isheen tiyooriiwwan gurguddoo, abstract kan mirga namoomaa fi dubartootaa isheen barachaa turte miidhaa qaamaa, dhihoo kan isheen ijoollummaatti argite wajjin walqabsiiftuudha.

Kun sababa barnoonni balaa guddaa sirna cunqursaa kamiyyuu irratti ta'edha. Odeeffannoo qofa hin laatu; bu'uura ijaarsa ilaalcha addunyaa haaraa laata. Sólveig fi Gunnar Aashaa barsiisuu qofa miti; hidhachiisaa jiran. Yaadannoo ishee kan dhugaa, miidhaa qabu meeshaa waraanaa qaroo kan isheen lola futuree ishee keessatti barbaadduutti jijjiiruuf gargaaraa jiran.