www-somalia.com

Seera: Boqonnaa 7 - Daree Barnootaa fi Sabbata

Addunyaan obboleeyyan lamaanii amma daree barumsaa isaaniitiin ibsamti.

Daree barumsaa Aashaa dirree lolaa yaadaa ture. Gunnar hin barsiisu ture; ni kakaasa ture. Gola keessa naanna'a, akka orsoo suufe uffatetti, yaadota barattoota isaa nagaa qaban keessatti boolla qota. Torban kana, mata-dureen walqixxummaa aadaa ture, yaada aadaan tokko gocha aadaa biraa seeraan murteessuu hin dandeenye.

"Yaada gaarii, sadarkaa duraa," jedhe Gunnar, ija isaa keessa ifa balaa qabuun. "Fedhii guddaa kan koloneeffamaa ofittummaa irraa fagaachuuf dhalatetti. Baay'ee gaarii. Garuu eessatti dhuma?" Quba isaa furdaa barataa Jarman kan seminaara duraa irratti agarsiise. "Ati. Dhaloota akaakayyuu keetii. Isaan 'gocha aadaa' sanyii balleessuu qabu turan. Sana murteessuu irraa of qusannaa? 'Akka isaaniitti qofa' jennaa?"

Barataan sun diimate. "Lakki, hin ta'u. Sun adda. Mirga namoomaa bu'uuraa sarbe."

"Ahaa!" jedhe Gunnar sagalee guddaan, harka isaa miiza irratti rukutee, nama hundumaa rifachiise. "Yoos sararri jira. Eenyuutu sarara? Mirgi gidiraa irraa bilisa ta'uu Awurooppaa qofaaf hojjetaa? Qaamni intala xiqqoo Soomaaliyaa mirga bu'uuraa kanaaf kan nama Barlin keessa jiru caala gatii xiqqaa qabaa?" Dhaabbatee, iji isaa gola guutuu ilaale. "Gidiraa arguun 'aadaa' jechuun kooluu gala dhumaa kan laafina naamusaa qabudha. Hojiin keessan akka yaadtotaatti kabajaa qabaachuu miti. Sarara argachuu, fi jiruu keessaniin ittisuudha yoo barbaachise."

Aashaan dhaggeeffatte, ibiddis laphee ishee keessatti qabate. Jechoota isheef kennaa ture. Meeshaa waraanaa isheef kennaa ture.

Daree barumsaa Deeqaa keessa kitaabni hin jiru ture. Dareen ishee jikicha, mooraa, fi bakka ibidda itti bilcheessan naannoo ture. Barsiistotni ishee haadha abbaa manaa ishee, dubartii cimaa, eeggattuu Faadumaa jedhamtu, fi koorsii haboowwanii fi dubartoota guguddoo mooraa seenanii bahan turan. Barnoonni ishee yaada qeeqa irratti hin turre, garuu artii hin mul'anne ta'uu irratti.

"Sagaleen haadha manaa gaarii takkaa kan abbaa manaa ishee gubbaa hin dhaga'amu," jette Faadumaan galgala tokko, Deeqaan urgooftuu daakaa odoo jirtuu ilaalaa. "Yeroo inni dhiirota biroo wajjin haasa'u, ati gaaddidduudha. Shaayee fidda, achiin boodas batta. Yaadni kee jikichaaf, nuuf qofaadha."

Barnoonni sun yeroo hundumaa ture, sirreeffama lallaafaa fi jechamoota awwaara caala dulloomaniin kennama ture.

"Dheekkamsi abbaa manaa ibidda kan haadha manaa dhaamsuun ishee irra jiruudha, qilleensa jecha isheetiin bobeessuu osoo hin taane."

"Bareedinni dubaraa qaanfii ishee keessa jira. Jabinnii dubaraa callisa ishee keessa jira."

"Abbaa manaa kee miidhaa xiqqoo keetiin hin jeeqin. Ba'aan isaa caala guddaadha. Hojiin kee nagaa isaaf kennuudha, bakka lallaafaa inni itti deebi'u ta'uudha."

Barnoonni hundinuu sibiila tumamaa ture. Deeqaan, barattuu abboomamtu, ija ishee gadi qabachuu, sochii ishee gadi qabachuu, fedhii dursee beekuu, fi jeeqamaafi miidhaa ishee akka qoricha hadhaa fudhachuu qabdutti liqimsuu baratte. Caasaa cimaa sabbata ishee barachaa turte, akka itti keessaa baatu osoo hin taane, akka itti bareechiftu, akka mana taasiftu. Barannoo saffisaa isheetiif, fi surraa callisa isheetiif faarfamti. Guyyaa guyyaan, haadha manaa guutuu ta'aa turte. Jireenya ishee keessatti fakkii ta'aa turte.

Ordaalee: Boqonnaa 7 - Hojii Barnootaa

Kutaa 7.1: Barnoota akka Bilisoomsuutti mormii Barnoota akka Sammuu Jijjiirutti

Dareewwan barumsaa walcinaa jiran kan Aashaa fi Deeqaa kaayyoo lama bu'uuraa, walmormu kan barnootaa agarsiisan. Inni tokko meeshaa bilisoomsuuti; inni kaan meeshaa to'annoo hawaasaati.

Daree Barumsaa Aashaa: Barnoota akka Bilisoomsuutti. Gosni barnootaa Gunnar raawwatu kan Socratesi. Kaayyoon isaa ragaa fudhatama qabu kennuu osoo hin taane, barattootaaf meeshaa qeeqa kan ragaawwan ittiin caccabsan, aangoo gaafatan, fi goolaba naamusaa mataa isaanii irra ga'an kennuudha. Amalloonni guddaan moodela kanaa:

• Yaada qeeqa caala xiyyeeffannoo kenna sammuutti qabachuu irratti.

• Barattoota akka itti yaadan barsiisa, maal akka yaadan osoo hin taane.

• Uumamaan caasaa aangoo jiran jeeqa. Ummanni yaada qeeqa qabu ummata haq-dhabummaa maqaa "aadaa" yookaan "akkuma waan jiru" jalatti callisee hin fudhanneedha.

Gosni barnootaa kun balaa tasaa sirna abbaa warraati. Nama buuraa kan sabbata, odoo akka bakka qulqulluutti dhihaatees, beekuu danda'u uumuuf qophaa'edha. Barnoonni Gunnar waa'ee FGM qofa miti; barnoota addunyaa maraa kan sarara aadaa fi sarbama mirga namoomaa gidduu jiru beekuu fi ittisuuti. Barattoota isaa meeshaa waraanaa qaroo hidhachiisaa jira.

Daree Barumsaa Deeqaa: Barnoota akka Sammuu Jijjiirutti. "Barnoonni" Deeqaa harka haadha abbaa manaa ishee jiru guutumaan faallaa isaa ture. Kaayyoon isaa tokkichi caasaa hawaasaa jiru fi bakka ishee gadi aanaa keessa jirtu cimsuudha. Amalloonni guddaan moodela kanaa:

• Abboommii caala xiyyeeffannoo kenna yaada qeeqa irratti.

• Maal akka yaaddu (fi maal akka hin jenne) barsiisa.

• Caasaa aangoo haq-dhabummaa qabu eeguuf barbaachisaadha.

Sammuu jijjiirun kun kutaa saaykooloojii FGM'ti. Muraan qaamaa qaama dubaraa fi saalummaa ishee to'achuuf qophaa'edha. Sammuu jijjiirun hawaasaa Deeqaan argattu sammuu ishees fi sagalee ishee to'achuuf qophaa'edha. Barnoonni isheen barattu—callisuu, walsimuu, fedhii ofii balleessuu—software kan hardware qaama ishee miidhame irratti hojjechuuf yaadamedha. Lamaanuu kutaa sirna to'annoo tokkoo, walitti hidhameedha.

Dubartiin qaamaan miidhamte garuu sirriitti sammuun hin jijjiiramne ammas balaa sirnicha irratti qabdi. Dubartiin qaamaan guutuu garuu sirriitti sammuun jijjiiramte ammas isa deeggaruu dandeessi. Sirni abbaa warraa dhugaan hojjechuuf, billaa qaamaas fi sabbata sammuus ni barbaada. Aashaan lamaanuu jalaa baate. Deeqaan lamaanuu keessatti hidhamte.