www-somalia.com

Kutaa 3: Walitti Bu'iinsa

Seera: Boqonnaa 9 - Deebi'uu Intala Balleessituu

Waggoonni torba darbaniiru. Waggoota torba erga Aashaan akka intala umurii kudha lamaa sodaattuutti baatee, amma ammoo akka dubartii umurii kudha sagalii, barattuu universiitii Iceland ofitti amantuutti deebitee jirti.

Fedhiin maatii sun miira walxaxaa ture. Aaminaaf, deebii intala amma alagaa taate, madda boona guddaa fi sodaa gadi fagoo, jeequmsaa ture. Deeqaaf, dhufatii kutaa ishee kaanii, foon uffannaa bilisummaa isheen emailoota keessatti qofa dubbiste ture. Ahmedif ammoo, qormaata dhugaa addunyaa yaada haaraa inni of eeggannoon qorachuu jalqabe isa duraati.

Ahmed Deeqaa fi Aaminaa magaalaa geessee gara buufata xiyyaaraatti. Beekdoma ajaa'ibaa mi'aaye, dumaashii isaa kana sheekoota Deeqaa sirriitti gulaalamaniin fi yaadannoo intala qaroo cimaa qabduun qofa beeka. Farah, hiriyaan isaa, wajjin dhufe. Fedhiin Farah beekdoma caala himata ture; ija isaatiin arguun barbaade waan warri dhihaa dubartoota isaanii tokko irratti godhan, guddaattuu ishee barattuu beekamtuu pirojektii UN hamaa sanaa.

Yeroo Aashaan karra dhufatiitii baate, rifannoon duraa akka xiqqoo fi akka guddaa jijjiiramte ture. Ammas Aashaa beekamtuu turte, ija qaroo walfakkaataa fi seeqa bal'aa qabduun. Garuu ofii ishee addatti baatti turte. Dhaabbanni ishee qajeelaa, ilaalchi ishee qajeelaa ture. Tarkaanfii dheeraa, ofitti amanaan deemti turte, tarkaanfiiwwan xixiqqoo, qaanfii qaban kan dubartoota mana keessaa osoo hin taane.

Jeans uffatte turte. Jeans moofa'e, mijaa'ina qabu, uffata dheeraa, bal'aa kan halluu diimaa dukkanaa'aa qabu wajjin kan seera warra dhihaatiin qaanfii qabu ture, garuu asitti baay'ee al-sirrii ta'ee nama rifachiisa. Rifeensi ishees, bishaan daari rifeensa gurraacha furdaa, guutumaan banaa ture, qabduu salphaan qofa duubatti qabamee. Halluu ifa, hin gaabbamne kan laandii callisaa hoola dhufatiitti agarsiifti turte.

Aaminaan aarsite, sagalee xiqqoo, miidhamaa, ofumaan haguuggii ishee qabatte.

Deeqaan rifatte, walmakaa sodaa fi gammachuu maraataa, gammachiisaa. Waa'ee bilisummaa kanaa dubbisuun tokko; gara isaaniitti tarkaanfachaa odoo jirtuu arguun, dhugaa, hin mormamne, biraa ture.

Aashaan isaan argiteti fuulli ishee seeqa ifaan guutame. Dhiirota irra utaaltee, haadha ishee achiin boodas obboleettii ishee hammatte, jaalala qaamaa hin daangeffamne kan cimaa ta'een isaan hammatte.

"Aayyoo! Deeqaa! Akkam isin yaade!"

Aaminaan hammaticha keessatti jabaatte, miiran guutamte. Deeqaan duubatti hammatte, urgaa ajaa'ibaa, qulqulluu obboleettii ishee, urgaa addunyaa biraa hafuura baafatte.

Aashaan achiin boodas dhiirotatti garagalte. Kabajaan Ahmedif mataa raafte. "Sirriitti wal arguun keenya gaariidha." Achiin boodas Farah ilaalt, seeqni ishee odoo hin badin garuu iji ishee tasa, ifatti qorraa ta'an. "Farah. Ati homaa hin jijjiiramne."

Farah seeqa hin deebifne. Olkaasee gadi ishee ilaale, ilaalchi isaa qorannoo suuta, yaadaa kan sarbamoota ishee—jeansii, rifeensa banaa, ilaalcha ofitti amanaa.

"Atis," jedhe, sagaleen isaa kabajaa sobaatiin cuubamee, "guutumaan jijjiramte. Homaa si hin beekne."

Qilleensi cimee. Loli sun odoo buufata xiyyaaraa hin bahin hin eegne. Sararoonni achitti, shiboo lafa hoola dhufatii irra jiru irratti, walitti bu'iinsa callisaa, tasaa kan addunyaa lama hin walsimne gidduutti, sawiraman.

Ordaalee: Boqonnaa 9 - Qaama akka Dirree Lolaatti

Kutaa 9.1: Seemiyootiksii Uffataafi Amalaa

Deebiin Aashaa waldhabdee yaadaa abstract kan boqonnaawwan saddeettan darban keessa jiru gara waldhabdee qaamaa, battalaatti jijjiira. Dirreen lolaa qaama ishee mataa isheeti, filannoon isheen waa'ee akka itti miidhagsituufi baatuf goote hundinuu amma xiinxala siyaasaa cimaa jala jira.

Uffata akka Ibsaatti: Jeansii fi rifeensi Aashaa banaa ta'e filannoo fashinii qofa miti; ibsa siyaasaati.

• Jeansii: Aadaa qaamni dubaraa uffata bal'aa, yaa'uun akka guntiinoo yookaan abayaatiin haguugamu keessatti, jeansiin ibsa guddaadha. Boca luka agarsiisa. Uffata hojii irra oolu, fayidaa qabu, kan hojiifi bilisummaa sochii wajjin walqabatu—dirreewwan dur dhiirotaaf qofa turan. Uffachuun isaanii ifatti estetiiksii jilbeenfannaa dubaraa fi dhoksuu mormuudha.

• Rifeensa Banaa: Kun aagaa humna guddaa qabuudha. Akkuma dur ibsame, mormii yaada akka qaamni dubaraa madda qormaata balaa (fitna) kan hawaasa fayyaduuf dhokfamuu qabuuti. Ibsa of danda'uu nama tokkoo kan kabajaa hawaasaa irratti agarsiisudha.

Reaksiyooniin Farah garmalee miti; barruu siyaasaa mul'ata Aashaa sirriitti dubbisaa jira. Yeroo inni, "Homaa si hin beekne," jedhu, waa'ee fuula ishee hin haasa'u. "Yaada siyaasaa fi hawaasaa qaamni kee amma agarsiisu hin fudhannu," jedhaa jira.

Amala akka Yaadaatti: Uffata ishee gubbaatti, amalli Aashaa mataan isaa mormii sirna jiruuti.

• Deemsa Ishee Ofitti Amana: Akka Deeqaan barattetti ija gadi qabattee fi tarkaanfii xixiqqoon hin deemtu. Deemsi ishee ofitti amanaa, kaayyoo qabeessi mirga uumamaa bakka ummataa qabaachuu akka qabdu amanti ishee agarsiisa.

• Ilaalcha Ishee Qajeela: Ija dhiirotaa ni ilaalti. Sirna abbaa warraa gadi fagoo keessatti, ilaalchi dubaraa qajeelaan mormii aangoo dhiiraa, gocha abboommii diduutiin fudhatamuu danda'a.

• Jaalala Ishee Hin Daangeffamne: Hammatichi qaamaa haadha ishees fi obboleettii ishee ibsa bilisummaa miiraa kan amala caala of qusatu, sirrii ta'e kan dubartoota irraa eegamuun walitti bu'uudha.

Aashaan jecha tokkollee waa'ee FGM yookaan mirga dubartootaa hin dubbanne, garuu jirriin ishee mataan isaa—uffanni ishee, dhaabbanni ishee, ilaalchi ishee—ragaa jireenyaa, hafuura baafatu kan sirna Deeqaa uume mormuudha. Sheekoo mormituu kan deemtudha. Farah, akka eegduu ofiin muudamee abbaa warraatti, kana yeroo sanatti hubata. Ibsi isaa duraa rasaasa duraa kan lola mata-duree bu'uuraa eenyutu dubartii ibsa, maal uffachuu dandeessi, fi akka itti addunyaa keessa socho'uu dandeessu irratti lollamuuf dhukaafamedha.